Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinnan perusteella Vuosaaressa 2016 syttyneessä tulipalossa on useita yhtäläisyyksiä Hakunilan paloon, jossa viisi ihmistä kuoli.
Vantaan Hakunilan sunnuntaisen huoneistopalon asetelmassa on paljon samaa kuin joulukuussa 2016 Helsingin Vuosaaressa syttyneessä tulipalossa.
Vantaan Hakunilan tulipalossa kuoli äiti ja neljä perheen alle 10-vuotiasta lasta. Palo syttyi yöllä, ja sen epäillään saaneen alkunsa saunasta.
Vuosaaressa palo sai niin ikään alkunsa saunasta yöaikaan. Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) vuonna 2017 valmistuneen tutkintakertomuksen mukaan tulipalossa kuolivat äidin lisäksi kolme lasta, jotka olivat niin ikään kaikki alle 10-vuotiaita. Vuosaaren palon syttyessä perheen isä oli töissä.
Poliisi epäilee, että Hakunilan palohuoneiston saunassa oli sinne tavallisesti kuulumatonta materiaalia. Vuosaaressa palaneen huoneiston saunassa säilytettiin Otkesin mukaan paljon tavaraa, muun muassa vaatteita, siivousvälineitä ja vaippakoria.
– Päällisin puolin ne (palot) ovat aika samanlaisia, sanoo johtava tutkija Kai Valonen Otkesista STT:lle.
Valonen johti Otkesin tutkintaa Vuosaaren turmasta, ja hän on myös Hakunilan palon tutkinnanjohtaja. Valonen kuitenkin sanoo, että yksityiskohdat ovat vielä Hakunilan palon osalta auki ja tutkinta vasta alkamassa.
Vuosaaressa palo alkoi saunasta
Otkesin mukaan Vuosaaren palo sai vuonna 2016 alkunsa kiukaasta, joka oli kytkeytynyt tai kytketty päälle. Tutkintakertomuksen mukaan oli mahdollista, että kiuas olisi asetettu syystä tai toisesta esilämmitykseen ja siksi kytkeytynyt päälle yöaikaan sytyttäen kiuasta lähellä olevat vaatteet palamaan.
Hakunilan osalta poliisi ei ole toistaiseksi kommentoinut sitä, miten palo sai alkunsa.
Molemmissa tulipaloissa kuolleilla on myös maahanmuuttajataustaa. Vuosaaren palossa perheen isä ja äiti olivat lähtöisin Ghanasta. Poliisin mukaan Hakunilan turmaperhe on Suomen kansalaisia, mutta alueen yhteisön mukaan perheen tausta on Somaliasta.
Otkes huomioi, että maahanmuuttotaustalla oli merkitystä Vuosaaren palossa. Perheen äiti osasi huonosti suomea, ja kiukaan käyttöohjeet olivat suomeksi tai ruotsiksi. Yleensä perheen isä oli se, joka hoiti saunan lämmityksen, eikä hän ollut kotona.
Poliisi kommentoi sunnuntaina, ettei maahanmuuttotaustalla ole merkitystä Hakunilan palon tutkinnassa.
– Kyllä suomalaisetkin saunan kanssa sähläävät, lisää puolestaan Valonen.
Vuosaaressa asunnossa ei ollut myöskään palovaroitinta, ja tutkinnassa kävi ilmi, ettei perheenisä tiennyt olleensa vastuussa varoittimen toiminnasta. Hakunilan palojäämistöstä varoitin löytyi, mutta sen toiminnasta ei viranomaisilla ole tarkkaa tietoa.
Otkes patisti parantamaan paloturvallisuutta
Vuoden 2016 tulipalon seurauksena Otkes antoi viranomaisille ja kiuasvalmistajille useita suosituksia, joilla parantaa paloturvallisuutta. Otkes suositteli muun muassa kiinteistöalan toimijoita huolehtimaan siitä, että palovaroittimet pidetään huoneistoissa kunnossa.
Lisäksi Otkes kehotti ministeriöitä lisäämään turvallisuuskoulutusta maahanmuuttajille kotoutusohjelmien yhteydessä. Osa suosituksista on Otkesin mukaan toteutunut, mutta johtava tutkija Valosen mukaan sähkökiukaiden käyttökytkinten turvallisuudessa on yhä kehitettävää. Monen kiukaan lämpö- ja aikakytkimet ovat Valosen mukaan niiden alareunoissa korkeudella, millä lapset pääsevät niihin käsiksi. Hänen mukaansa muutos on hidasta.
– Moni on samaa mieltä, etteivät ne hyvät ole. On pimeää, ei ole minkäänlaista asteikkoa eikä tiedä, kumpi kytkin on kumpi ja mikään valo ei syty.
Otkes tulee julkaisemaan Hakunilan palosta oman tutkintakertomuksensa, kun se valmistuu. Otkesin tutkinnat kestävät yleensä useita kuukausia.