Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) ei näe tarvetta sille, että nykyisen eduskunnan tulisi osaltaan käsitellä Nato-jäsenyyttä valmiiksi ennen jäsenyyden ratifiointia Turkissa ja Unkarissa.
Valiokunta on asian käsittelyssä avainasemassa, sillä se laatii aiheesta mietinnön, jonka pohjalta eduskunnan täysistunto lopulta äänestää asiasta. Hallitus antoi esityksen Pohjois-Atlantin sopimuksen hyväksymiseksi eduskunnalle joulukuussa.
– En näe mitä saavutettaisiin sillä, että mietintö tehtäisiin valmiiksi ja että eduskuntakäsittely saatettaisiin loppuun ennen jäsenyyden ratifiointia Turkissa ja Unkarissa. Argumentti odottamaan jättämisen puolesta on se, että prosessin aikana voi tapahtua asioita, joihin valiokunta voi ottaa mietinnössään kantaa, Halla-aho sanoo.
Lue myös: Sälenin turvallisuuskonferenssi alkaa tänään: Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys tapetilla
Halla-ahon ajattelu on samansuuntainen kuin puhemies Matti Vanhasella (kesk.). Vanhanen on ehdottanut, että eduskunta hyväksyisi lakiesityksen lopullisesti vasta, kun puuttuvat ratifioinnit on saatu. Hän on perustellut näkemystään sillä, ettei eduskunta tee lakeja pöytälaatikkoon odottamaan.
2:18
"Ei toteudu yhtään nopeammin"
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola on ollut päinvastaisella kannalla.
Aaltola sanoi tiistaina Demokraatille, että hänen mielestään Nato-päätös on tehtävä ennen eduskuntavaaleja. Hän perusteli näkemystään sillä, että Suomi osoittaisi asialla päättäväisyyttä nykyisille jäsenmaille.
Halla-aho ei näe kumpaakaan vaihtoehtoa erityisen dramaattisena. Hän katsoo, että asian käsittely ennalta ei nopeuta eikä hidasta prosessia.
– Minulle ei ole oikein auennut se, mihin joidenkin tahojen hätäily eduskuntakäsittelyn kanssa perustuu. En ole kuullut sen puolesta mitään kovin painavia perusteluja. Suomen Nato-jäsenyys ei toteudu yhtään nopeammin sillä, että eduskunta käsittelee mahdollisimman nopeasti tämän liittymisasian.
Niinistö ei kommentoi
Asia oli esillä myös presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheessa. Eduskuntakäsittelyn jälkeen lakiesitys tarvitsee vielä Niinistön allekirjoituksen.
– On tietysti istuvan eduskunnan käsissä, halutaanko esitys liittymisestä omalta osaltamme ratkaista jo ennen vaaleja, Niinistö sanoi viikko sitten.
STT kysyi Niinistöltä, millaista pohdintaa hän on itse käynyt asian tiimoilta ja onko hänellä omaa kantaa käsittelyn suhteen. Presidentin kansliasta vastattiin, ettei haastattelu onnistu.
Toisin kuin useimmat hallituksen esitykset, Nato-asia ei raukea eduskuntavaalien myötä. Kansainvälisten sopimusten käsittely voi jatkua katkeamatta seuraavan eduskunnan voimin.