Eduskunta aloitti tänään Nato-mietinnön käsittelyn.
Eduskunnan täysistunto alkoi tänään käsitellä ulkoasiainvaliokunnan mietintöä Suomen liittymisestä Natoon.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) totesi keskustelun aluksi, että itse asiasta, eli Nato-jäsenyyden hakemisesta ja jäseneksi liittymisestä vallitsee eduskunnassa laaja yhteisymmärrys.
– Mietintö on historiallisuudestaan huolimatta varsin suppea, toteava ja epädramaattinen.
Enemmän keskustelua on herättänyt Nato-lain käsittelyn aikataulu. Puolueet pohtivat vielä toissa viikolla, tulisiko Suomen Nato-laki nuijia läpi eduskunnassa ennen vaalikauden loppua, vaikka Turkki ja Unkari eivät ole Suomea ratifioineet. Vielä joulukuussa eduskunnan puhemies Matti Vanhasen (kesk.) esitti, että lakia ei tehtäisi valmiiksi pöytälaatikkoon.
Ulkoasiainvaliokunta pääsi toissa viikolla yhteisymmärrykseen siitä, että Nato-laki voidaan käsitellä loppuun jo tämän vaalikauden aikana.
– Oli merkkejä siitä, että vaikka Natoon-liittymisestä sinänsä vallitsi yhteinen näkemys, aikataulukysymys alkoi näyttää politisoitumisen merkkejä. Nopeammasta ja hitaammasta menettelystä alettiin käyttää latautuneita sanoja, kuten "hätäily" tai "vitkuttelu", Halla-aho sanoi.
– Oma näkemykseni oli, että jakolinjojen muodostuminen, ja toista mieltä olevien motiiveilla spekulointi ei olisi ollut maan etu, ja että asia on parempi hoitaa päiväjärjestyksestä, kun siihen ei varsinaistakaan estettä ole.
Vaikka eduskunta käsittelee jäsenyyden loppuun, Suomi ei pääse Naton täysjäseneksi ennen kuin Turkki ja Unkari ovat ratifioineet Suomen.
"Meillä on Ruotsin kanssa erittäin vahva luottamus"
Puolustusministeri Mikko Savola (kesk.) korosti puheenvuorossaan, että Suomen ja Ruotsin yhteinen tavoite on yhä olla Naton jäseniä heinäkuussa pidettävään Vilnan huippukokoukseen mennessä.
– Itse olen kollegani Pål Jonsonin (Ruotsin puolustusministeri) kanssa ollut viime viikkoina enemmän yhteyksissä kuin oman vaimoni.
– Meillä on Ruotsin kanssa erittäin vahva luottamus. Emme tee yllättäen mitään sellaista, mistä toinen ei tietäisi. Siksi jatkamme dialogia Ruotsin kanssa, jotta tavoite molempien maiden liittymistä ennen Vilnan kokousta täyttyisi, Savola sanoi.
SDP:n Erkki Tuomioja piti ongelmallisena sitä, jos Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon eri aikaan.
– Me haluamme kulkea tämän tien yhdessä loppuun saakka, ja toivon mukaan jo ensi kesän Vilnan kokoukseen mennessä olemme molemmat Naton jäseniä. Tämä ei ole enää tämän jälkeen meidän käsissämme, mutta jos se päätyy eriaikaisuuteen, se on ongelma. Se on ongelma Suomelle Nato-maana, ja se on ongelma Natolle.
RKP:n Anders Adlercreutz totesi, että Suomen on yhä tehtävä töitä sen eteen, että liittyisimme Natoon yhtä aikaa Ruotsin kanssa.
– Se on meidän turvallisuutemme, ja Naton kannalta hyvä asia. Mutta kaikki ei ole meidän omissa käsissämme. Eilen Unkarin ratifioinnin piti alkaa, mutta ei tainnut alkaa sittenkään.
– On tärkeää, että molemmat maat (Suomi ja Ruotsi) ovat Naton jäseniä jossakin aikahorisontissa, vaikka se ei tapahtuisi ihan yhtäaikaisesti. Se on toki toiveemme, mutta jos niin ei käy, ymmärrämme sen, että molempien maiden mahdollisimman nopea liittyminen Natoon on ensisijainen tavoitteemme, kristillisdemokraattien Sari Essayah puolestaan sanoi.
– Varaudumme myös siihen, että aikataulu jostain syystä olisi erillinen, vaikka korostammekin tarvetta yhteiseen etenemiseen Ruotsin kanssa, vihreiden Inka Hopsu totesi.
Useissa puheenvuoroissa otettiin kantaa siihen, millainen Nato-jäsenmaa Suomen tulisi olla.
– Meillä on korkeaa osaamista arktisesta sodankäynnistä. Voisiko Lappiin perustaa Naton arktisen sodankäynnin osaamisen ja koulutuksen keskuksen? Sitä kannattaa vakavasti pohtia, kokoomuksen Timo Heinonen pohti.
Useissa puheenvuoroissa korostettiin, että Suomen on jatkossakin käytettävä puolustukseen Naton tavoitteen mukaisesti vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta.
– Voi olla, että joudumme tätä nostamaan, sillä geopoliittinen tilanne ei osoita lientymisen merkkejä, kokoomuksen Jukka Kopra ehdotti.
"Suomen valtasi nopeasti militarisoitunut ilmapiiri"
Natoon kriittisesti suhtautuvan vasemmistoliiton kansanedustajan Veronika Honkasalon mielestä Suomi on tinkinyt ulkopolitiikan ihmisoikeusperustaisuudesta Nato-prosessin aikana.
– Kertoo Naton syvistä sisäisistä ongelmista, että kaksi Nato-jäsenyyden kirkkaasti täyttävää jäsenehdokasta, Suomi ja Ruotsi, joutuvat erikseen neuvottelemaan erillisellä kaistalla Turkin kanssa. Suomen kannalta tämä prosessi on johtanut siihen, että olemme nöyrtyneet autoritäärisen vallan edessä.
Honkasalon mukaan Venäjän hyökkäyssodan alettua Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu muuttui liian yksiääniseksi.
– Itse surin koko kevään sitä, että sen lisäksi että sota pelotti, ahdisti, turvallisuuden tunne romahti, tuntui, etteI demokraattiselle keskustelulle sodan seurauksista Suomen kannalta ollut lähes minkäänlaista tilaa. Suomen valtasi nopeasti militarisoitunut ilmapiiri, missä yksikin epävarma tai kriittinen mielipide tulkittiin Venäjän imperialistisen hallinnon tukemiseksi.
Valta kuuluu kansalle -eduskuntaryhmän Ano Turtiainen kritisoi Suomen hakemista Naton jäseneksi.
– Hyvät kollegat, ymmärrättekö te oikeasti, mitä te olette tekemässä? Edustavatko Nato ja muut Yhdysvaltojen kanssa solmittava sotilaalliset sitoumukset teille hyvyyden voimia?
Perjantaina valmistunut ulkoasiainvaliokunnan mietintö oli tänään ensimmäisessä käsittelyssä. Mietinnöstä äänestetään toisessa käsittelyssä, joka pidetään myöhemmin.