Hallinto-oikeuden lupia lapsen tutkimiseksi ei haeta eikä myönnetä – asiantuntija: Nykylainsäädäntö on voinut johtaa hengenvaaraan

Sote-studiossa vierailleen asiantuntijan mukaan yhtenä syynä on oikeuslaitoksen pitkät käsittelyajat. 

Toimimaton käytäntö on johtanut siihen, että sosiaalityöntekijät joutuvat turvautumaan kiireellisiin sijoituksiin. Nykylainsäädäntö on voinut johtaa lapsen hengen vaarantumiseen, toteaa haastattelemamme asiantuntija. 

"Samat löydökset olisivat todettavissa lapsen eläessäkin, mikäli lapselle olisi voitu tehdä lääkärintutkimus"

Sosiaaliviranomaisilla on mahdollista hakea hallinto-oikeudelta lupa lapsen lääkärintutkimukseen tilanteissa, joissa epäillään väkivaltaa, mutta vanhemmat vastustavat lastensuojelutarpeen selvittämistä. 

Kyseinen säännös on kuitenkin jäänyt liki käyttämättömäksi.

– Kaikkein ikävimmässä tilanteessa on kysymys siitä, että kun pieni lapsi joutuu omassa kodissaan surmatuksi ja hänen kuolemanjälkeisessä tutkimuksessa voidaan todeta pitkäaikaisen pahoinpitelyn jälkiä, niin voidaan ajatella, että nuo samat löydökset olisivat todettavissa lapsen eläessäkin, mikäli lapselle olisi voitu tehdä lääkärintutkimus, toteaa Hyvinvointialueyhtiö Hyvilin erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen.

Hän viittaa studiohaastattelussa joensuulaiseen 4-vuotiaaseen lapseen, joka oikeuslääkärin lausunnon mukaan kuoli ulkoisen väkivallan seurauksena.

Koko haastattelu on katsottavissa artikkelin alun videolta.

MTV Uutisten saamien tietojen mukaan lapsen tutkimiseen oikeuttavia lupia on haettu 15 vuoden aikana vain noin 30 kertaa, joista lupa on myönnetty parikymmentä kertaa.

– Yksi keino, mitä lastensuojelulaki on ajatellut olevan lapsen turvaksi, niin se ei käytännössä toimi ollenkaan, toteaa erityisasiantuntija. 

Riski, että lapselle ennättää tapahtua jotain todella pahaa

Kyse on niistä tilanteista, jossa sellaista tietopohjaa ei pystytä laisinkaan kerryttämään, jonka perusteella voitaisiin esimerkiksi kiireellinen sijoitus tehdä.

– Tällöin sosiaaliviranomaiselle jää ikävä rooli vain odotella jotain pahempaa sattuvaksi, jotta perusteita kiireelliselle sijoitukselle syntyisi. Näissä odotustilanteissa voi piillä riski, että lapselle ennättää tapahtua jotain todella pahaa.

"Kuukausien odotusajat ovat ihan kammottavia"

Hallinto-oikeuksissa lupahakemusten käsittely on kestänyt keskimäärin useamman kuukauden. 

– Kyllä viikkojen ja kuukausien odotusajat ovat ihan kammottavia, että se ei ole ollenkaan lapsen edun mukaista. Jos sosiaaliviranomainen ei hakemuksen laittaessaan hallinto-oikeuteen ei tiedä yhtään, kuinka kauan käsittely kestää, ymmärrän hyvin, että sosiaaliviranomainen ei näitä lupahakemuksia tee.

Onko tämä nykylainsäädäntö johtanut peräti siihen, että lapsia on menehtynyt väkivaltaan?

 – En poissulje tuotakaan. 

Kaikki eivät ole jääneet odottelemaan näissä tilanteissa. Asiantuntijan mukaan toimimaton käytäntö on johtanut siihen, että sosiaalityöntekijät joutuvat turvautumaan kiireellisiin sijoituksiin, jotta saavat lapset lääkärintarkastuksiin. Kiireellinen sijoitus on välineenä kuitenkin liikaa, toteaa Puustinen-Korhonen.

– Me ei voida ajatella, että kiireellinen sijoitus olisi lääkärintutkimuksen tekemisen väline. Se on liian järeä väline siihen. Varmuuden vuoksi ei kiireellisiä sijoituksia voida tehdä eikä sitä voi käyttää lääkärintutkimuksen tekemisen välineenä. 

"Jos yhdenkin lapsen henki säästyisi tällaisen lakimuutoksen myötä, niin lakimuutos olisi osoittautunut tarpeelliseksi"

Sote-studion vieraan mielestä laista puuttuvat riittävät keinot lastensuojelulle selvittää asiaa kaikissa tilanteissa. Puustinen-Korhonen esittää, että hyvinvointialueen johtava sosiaalihuollon viranomainen saisi päättää luvasta lapsen tutkimiseen. 

– Jos yhdenkin lapsen henki säästyisi tällaisen lakimuutoksen myötä, niin lakimuutos olisi osoittautunut tarpeelliseksi.

Väkivaltaepäily ei ole ainoa tilanne, jossa lupa voi tulla joskus sovellettavaksi. Lupaa lapsen tutkimiseen voidaan hakea myös esimerkiksi lapsen mielenterveyden tutkimiseksi lastenpsykiatrisella osastolla.