Kotihoidon tilanne hälyttävä: "Suomi on Pohjoismaiden peränpitäjä"

– Varsin suuri joukko muistisairaita asuu kotona kotihoidon palveluiden piirissä. Käytännössä kotihoidon käynnit saattavat olla hyvin lyhyitä tarkastuskäyntejä: ihminen on elossa, syönyt ja ottanut lääkkeensä, toteaa yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger.

– Ihminen ei välttämättä edes tiedä, missä on ja mitä tapahtuu ja ketkä hänen luonaan käyvät.

Krögerin mukaan tämä on esimerkki, jossa voidaan sanoa, että palvelu ei ole riittävällä tasolla. Professori pelkää, että perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut jäävät myös jatkossa heikosti kehittyneiksi, erikoissairaanhoidon jalkoihin.

Professori Krögerin koko haastattelu on katsottavissa tältä videolta:

Poliitikoiden puheet eivät ole muuttuneet todellisuudeksi

Samaan aikaan politiikot ovat puhuneet jo pitkään siitä, että kotihoitoon panostetaan, jotta ihmiset voisivat asua kotona pidempään. Miksi olemme kuitenkin tällaisessa tilanteessa?

– Puheet eivät ole täysin muuttuneet todellisuudeksi. Samaan aikaan on vähennetty ympärivuorokautisen hoidon kattavuutta ja kotihoidon kattavuutta. 

Myös kotihoidon sisältö on muuttunut aiempaa kapeammaksi, kertoo Kröger.

– Se ei kata enää niin laajasti ihmisten tarpeita kuin aikaisemmin. Kyllä kotihoito on supistunut niin sisällöllisesti kuin määrällisesti jo pidemmän aikaa.

Kröger esittää, että lainsäädäntöön määriteltäisiin vanhoille ihmisille subjektiivinen oikeus palveluihin.

– Ikääntyneillä ihmisillä ei ole subjektiivista oikeutta palveluihin, vaan palvelu riippuu hyvin pitkälti hyvinvointialueista ja niiden määritelmistä. Yhteiskunnassamme on monilla ryhmillä subjektiivisia oikeuksia, lapsiperheillä, vammaispalveluissa. Ikääntyneitä ihmisiä ei ole mitään syytä jättää subjektiivisten palveluiden ulkopuolelle, jos nähdään heidät yhtä arvokkaaksi väestöryhmäksi kuin muutkin.

"Soten lihakset ovat lähinnä yläkropassa"

Sote-uudistusta on markkinoitu niin, että lihakset kasvavat. Missä ne lihakset nyt ovat?

– Lihakset ovat käsittääkseni lähinnä yläkropassa eli erikoissairaanhoidossa. Alakropan lihakset ovat selvästi heikommin kehittyneitä. Näen riskinä, että tämä tilanne ei ole muuttumassa, vaan pikemminkin on riski siitä, että jatkossa erikoissairaahoito kehittyy edelleen, mutta perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut jäävät edelleen heikosti kehittyneiksi.

"Suomi on valitettavasti Pohjoismaiden peränpitäjä"

Katsotaan vielä kansainvälisemmin tätä tilannetta. Miltä Suomi näyttäytyy pohjoismaisittain?

– Suomi on valitettavasti Pohjoismaiden peränpitäjä. Kattamattomia palvelutarpeita esiintyy myöskin Ruotsissa, mutta Suomen rahoitus on selvästi jäljessä muista Pohjoismaista. Myöskin palveluiden saatavuus ja kattavuus on heikompaa kuin muissa Pohjoismaissa.