Yliopistollisten sairaaloiden ja terveyskeskuspäivystysten ruuhkautuminen on puhuttanut joulun alla. Mehiläisen toimitusjohtaja näkee terveydenhoidon ongelmat syvemmällä.
Tämän hetken päivystysruuhkiin vaikuttaa infektioaalto, joka jyllää koko maassa. Syy ei ole kuitenkaan pelkästään se, ongelmia on ollut myös ennen tilanteen kärjistymistä.
Päivystysten ruuhkat heijastuvat myös muualle terveydenhuoltoon. Ikäihmisiä tulee päivystykseen enemmän kuin normaalisti, mikä puolestaan ruuhkauttaa päivystyksiä – ja vaikuttanut kaikkien suomalaisten palveluiden saatavuuteen.
Terveyskonserni Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää kertoo MTV Uutiset Liven haastattelussa, että myös terveyskeskusten lääkäreille on tällä hetkellä hyvin pitkät odotusajat. Esimerkiksi leikkauspäätöksen saaneet ihmiset joutuvat odottamaan pitkään.
– Samaan aikaan ikääntyneiden kotihoito on vaikeuksissa, ja ympärivuorokautiseen hoivaan ei pääse.
Ydinsyy selvä
Järvenpään mukaan juurisyy on se, että koko Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmässä on isoja ongelmia.
– Kyllä se ydinsyy on se, että järjestelmää on alirahoitettu jo vuosikausia. Suomi käyttää kaikkiin länsimaihin verrattuna vähiten rahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin euroina asukasta kohden ja suhteessa bruttokansantuotteeseen.
– Olemme säästäneet sosiaali- ja terveyspalveluista useamman vuoden ajan.
THL:n tilastojen mukaan Suomen terveydenhuoltomenot ovat nousseet koko 2000-luvun ajan vuoteen 2019 saakka. Tuolloin Suomen terveydenhuollon menot olivat 22,0 miljardia, mikä tarkoittaa asukasta kohden 3 983 euroa.
Nousu ei kuitenkaan riitä vertailussa OECD-maiden kanssa. Suomen terveydenhuollon menojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 9,5 % vuonna 2020. Kaikissa OECD-maissa tämä oli tuolloin keskimäärin 9,7 %, Ruotsissa 11,5 %, Norjassa 11,3 %, Tanskassa 10,5 % ja USA:ssa 18,8 %.
Päivystyksestä yksityiseen hoivaan?
Järvenpää ehdotti pari päivää sitten Twitterissä, että päivystyksen ruuhkia voisi purkaa Mehiläisen vapaana olevien hoivakotipaikkojen avulla. Hänen mukaansa henkilöstöä olisi vapaana, ja tyhjät paikat olisivat valmiina vastaanottamaan asukkaita.
Millainen merkitys vanhustenhuollon tilanteella on yliopistollisten sairaaloiden ja terveyskeskuspäivystysten ruuhkautumisessa?
– Sillä on välillinen merkitys, koska nyt on ehkä säästetty siitä, että kunnat eivät ole sijoittaneet ympärivuorokautiseen hoivaan, jolloin ikääntyneet ovat saattaneet jäädä heikomman huolenpidon varaan kotihoidossa tai ilman huolenpitoa ja kunto on saattanut romahtaa, Järvenpää sanoo.
HUSin toimialajohtaja Maaret Castrén suhtautuu positiivisesti ehdotukseen.
– Kaikki ratkaisut, jotka edesauttavat tätä tilannetta, että ehdimme laatia suurempia suunnitelmia, ovat hyviä, hän sanoo.
Riittäisikö yksityisen puolen paikat siihen, että ongelmat voitaisiin ratkaista?
– Paikkojahan riittäisi joka ikisellä. Mutta niitä paikkoja ei voida miehittää sen takia, että ei ole ammattilaisia potilaita hoitamaan. Voipi olla, että siellä on hoitajia, en tiedä.
5:20
Katso myös: Katso video: Usein päivystyksessä nähdään vanhuksia, jotka asuvat jo valmiiksi palvelu- tai hoivakodeissa, kertoo HUSin toimialajohtaja Maaret Castrén.
Alalla on työvoimapula
Suomalaista terveydenhuoltoa vaivaa työvoimapula. Ongelma ei ratkea jos hyvinvointialueilla ei ole riittävästi rahoitusta ensi vuonna, sanoo Järvenpää.
Yksi iso kysymys on se, miten tuleva hoivan henkilöstömitoitus vaikuttaa asiaan.
Henkilöstömitoituksella tarkoitetaan henkilöstön ja hoidettavien asiakkaiden välistä laskennallista suhdelukua. Esimerkiksi vanhusten ympärivuorokautisessa palveluasumisessa suhdelukua nostetaan ensi vuonna 0,7:ään.
– Kyllä hoivan henkilöstöpula pystytään ratkaisemaan. Lainsäädäntö mahdollistaa hyvin joustavan eri ammattilaisten hyödyntämisen hoivapalveluissa.
– Kaikkien ei tarvitse olla terveydenhuollon ammattihenkilöitä.
Tulevaisuudessa hoiva-avustajia voidaan käyttää enemmän suhteessa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöihin.
Tällä hetkellä valvontaviranomaiset, erityisesti Valvira, edellyttävät huomattavasti lakia tiukempaa henkilöstörakennetta, Järvenpää kertoo.
– Ja tämä osaltaan aiheuttaa henkilöstöpulaa paitsi hoivakodeissa, mutta tarkoittaa myös sitä, että terveydenhuollon ammattihenkilöitä työskentelee tällä hetkellä hoivakodeissa hoiva-avustajan tehtävissä.
– Tämä varmasti aiheuttaa henkilöstöpulaa taas siellä terveyspalveluiden puolella, ja saattaa osittain vaikuttaa myös sinne päivystystenkin tilanteeseen.
Hoivan henkilöstömitoitus on Järvenpään mukaan realistinen asia saavuttaa.
– Tarvitaan ainoastaan sitä, että noudatetaan nykyisen lain mukaista henkilöstörakennetta, joka on käytännössä Valviran käsissä.
Suomi on vetovoimainen
Järvenpää sanoo, että Suomi on hoiva-alan ammattilaisten keskuudessa erittäin vetovoimainen maa.
– Pelkästään Mehiläiseen hakee tällä hetkellä noin 5000 hoitajaa maailmalta meidän suomen kielen koulutukseen ja hoiva-avustajakoulutukseen kuukausittain.
– Pystymme ottamaan ainoastaan murto-osan heistä ottamaan koulutuksiin ja sijoittamaan hoivakoteihimme.
20 vuotta alalla ollut Järvenpää pitää meneillään olevaa tilannetta täysin poikkeuksellisena.
– En muista kertakaan, että suomalainen sosiaali- ja terveysjärjestelmä olisi ollut näin vakavassa kriisissä, kuin se tällä hetkellä on.
Ongelmat syntyneet vuosien saatossa
Järvenpää arvioi, että ongelmat ovat syntyneet usean vuoden kuluessa ja mahdollisesti pahentuneet viimeisen neljän vuoden aikana.
Myös HUSin Castrén sanoo, että ongelmat eivät ole uusia, vaikka päivystysruuhkien kärjistyminen tapahtuikin juuri nyt.
– Tämä on niin pitkäaikainen ongelma. Tämä, että [päivystys] ruuhkautui nyt niin kriittisesti, on tietysti hiukan uutta. Mutta meillä on ollut jo pitkään osaston verran potilaita jokaisessa päivystyksessä odottamassa.
– En usko mihinkään äkkiratkaisuun. Mutta jos esimerkiksi Mehiläinen voisi hoitaa yhden osastollisen potilaita, se voisi tehdä päivystyksistä hieman inhimillisempiä työpaikkoja, Castrén sanoo.
Järjestelmä on mahdollista saada kuntoon, uskoo Järvenpää.
– Tämä on sellainen asia, mikä tulevan hallituksen ja eduskunnan pitää päättää, mihin me haluamme panostaa ja mistä haluamme säästää.
– Järjestelmän rahoitus on käytännössä poliitikkojen käsissä.