Hallituksen kiistelty työmarkkinauudistus myöhästyy

Eduskunnan perustuslakivaliokunta pääsee käsittelemään niin sanottua vientimallia vasta marraskuun puolivälissä.

Asiasta kertoo perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) MTV Uutisille.

Perustuslakivaliokunta käsittelee tällä hetkellä ensi vuoden budjettiin liittyviä lakeja, ja myös asiantuntijat ovat tällä hetkellä kiinni niiden arvioinnissa.

– Arvio on, että pääsemme käsittelemään sovittelujärjestelmää koskevaa lakiesitystä vasta marraskuun puolivälissä. [Perustuslakivaliokunnan] lausunto voisi valmistua syyskauden lopulla, eli lakiesitys ehtisi vasta vuodenvaihteessa voimaan, Vestman toteaa.

Hallitus antoi lakiesityksen eduskuntaan viime torstaina. Hallituksen mukaan lain olisi tarkoitus tulla voimaan 1. joulukuuta.

Rikkooko uudistus ammatillista yhdistymisvapautta?

Hallitus haluaa rajata lailla valtakunnansovittelijan ja sovittelulautakuntien toimivaltaa siten, etteivät ne voisi ehdottaa muille aloille suurempia palkankorotuksia kuin mitä vientialat saavat.

Käytännössä lakiin ollaan kirjaamassa valtakunnansovittelijalle velvollisuus toimia siten, että "palkanmuodostus toimii mahdollisimman hyvin eikä työmarkkinoiden toimivuutta vaaranneta".

Opettajat, hoitajat ja muut julkisen sektorin ammattiliitot vastustavat uudistusta tiukasti.

Perustuslakivaliokunta tullee arvioimaan uudistusta ainakin perustuslaissa taatun ammatillisen yhdistymisvapauden näkökulmasta.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti on arvioinut, että hallituksen lakiesitys on jännitteisessä suhteessa myös kansainvälisen työjärjestö ILO:n sekä EU:n sopimuksiin.

– Hallituksen esityksessä ei riittävän vakuuttavasti perustella syitä sille, että lainsäädännöllä puututtaisiin työmarkkinoiden vapauteen ohjaamalla korostetun tasapuolisuuden vaatimusten piirissä olevaa sovittelua,  oikeuskanslerin kesäkuisessa lausunnossa sanotaan.

– On vaarana, että puuttumalla työmarkkinajärjestöjen sopimusautonomiaan ja sovitteluinstituution riippumattomuuteen lainsäädännön keinoin, saatetaan vaarantaa epätarkoituksenmukaisella ja oikeudellisesti ongelmallisella tavalla sopimustoimintaan perustuvan työmarkkinajärjestelmän toimivuutta.