Sovittelijan pitää jatkossa tehdä "ajatustesti" sovintoehdotuksia tehdessään.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus valmistelee työriitojen sovittelujärjestelmään muutoksia.
Työministeri Arto Satosen (kok.) mukaan tavoitteena on vahvistaa Suomen pitkän tähtäimen kilpailukykyä.
– Toimiva palkanmuodostus on yksi keskeisistä Suomen kilpailukykyä ja kansantalouden kokonaisetua tukevista osatekijöistä, Satonen sanoi tiedotustilaisuudessa.
Satosen mukaan sopimusvapautta ei rajoiteta miltään osin ja sovittelutoiminnassa noudatettavat "pelisäännöt" vahvistetaan laissa. Uusi malli ei Satosen mukaan vaikuta työmarkkinaosapuolten mahdollisuuteen tehdä sopimuksia keskenään.
Sovittelijalle sen sijaan halutaan nykyistä vahvempi selkänoja puolustaa "työmarkkinoiden toimivuutta turvaavia käytänteitä, kuten yleistä linjaa".
"Erityispiirteet" voidaan huomioida
Uuden lainsäädännön ei kuitenkaan pidä estää ala- ja tehtäväkohtaisten "erityispiirteiden huomioimista" sovintoehdotuksessa.
Nämä erityispiirteetkään huomioiva sovintoehdotus ei kuitenkaan saa aiheuttaa "työmarkkinahäiriötä", sanoo työ- ja elinkeinoministeriön työelämän sääntely -ryhmään kuuluva hallitusneuvos Nico Steiner.
Ehdotukset eivät kuitenkaan saa hallituksen mukaan "vaarantaa kansantalouden kokonaisedun toteutumista", eikä palkanmuodostuksen ja työmarkkinoiden toimivuutta.
Nämä periaatteet koskevat jatkossa myös sovittelulautakuntaa. Jos sellainen muodostetaan, puheenjohtajana toimii valtakunnansovittelija tai hänen nimeämänsä henkilö, Satonen sanoo.
– Ajatuksena on se, ettei yksittäinen työriitaratkaisu ole lopulta yksittäinen, vaan sillä on potentiaalisesti heijastusvaikutuksia, Steiner sanoo.
– Sovittelutoiminnan jatkuvuuden kannalta on hyvä, jos valtakunnansovitteija toimisi puheenjohtajana, Steiner jatkaa.
Hallitusneuvos Nico Steiner tiedotustilaisuudessa 3. lokakuuta.
"Paketti ei pureudu yksityiskohtiin"
Hallitusohjelman mukaan hallitus "vahvistaa vientivetoista työmarkkinamallia".
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei millekään alalle annettaisi vientialoja korkeampia palkankorotuksia.
– Viennin kilpailukyky määrittelee julkisen sektorin toimintakyvyn ja sen, millaiset resurssit julkisella sektorilla on käytettävissä, Satonen sanoi.
Hallitusneuvos Steinerin mukaan eduskuntaan viety lakipaketti ei pureudu sovitteluehdotusten yksityiskohtiin.
– Tämä kertoo, miten sovittelutoimintaa tehdään, mitkä ovat ne periatteet, Steiner sanoo.
– Olennaista on, että kun sovintoehdotus tehdään, niin siinä on se ajatustesti tehtävä, että voiko tällainen sovintoehdotus aiheuttaa työmarkkinoilla häiriön, vaikkapa palkkainflaatiokierteen, Steiner jatkaa.
Mahdollista lakia on kritisoitu siitä, että se pitäisi niin sanotussa palkkakuopassa olevien alojen palkat jatkossakin suhteellisesti matalalla tasolla. Tämän on kritiikissä katsottu koskevan erityisesti naisvaltaisia aloja.
Kritiikki on huomioitu lakiesityksessä ja muutosten perusteluita on tarkennettu, Steiner sanoo.
– Lakiesityksen tekstiä on muokattu oikeuskanslerin huomioiden pohjalta, hän totesi.
Orpo: Hoitajien ja opettajien palkankorotuksia ei haluta hillitä
Oppositiossa SDP on jo ilmoittanut tekevänsä välikysymyksen aiheesta, ja vasemmistoliitto on kertonut lähtevänsä siihen mukaan. Vihreät keskustelee asiasta torstaina, mutta ei vielä päätä, lähteekö mukaan.
Myös keskusta harkitsee osallistumista. Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen on vedonnut, että hallitus vetäisi lakiesityksen pois.
Pääministeri Orpo on viime aikoina toistuvasti sanonut, että hallituksen tavoitteena ei ole lailla rajoittaa julkisten alojen palkankorotuksia.
– Emme me halua hillitä hoitajien ja opettajien palkankorotuksia, Orpo sanoi Ylellä pääministerin haastattelutunnilla 15. syyskuuta.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) 2. lokakuuta.
Hänen mukaansa mallissa on joustoa, jotta yksittäisten alojen ja esimerkiksi työvoimapulasta kärsivien alojen tarpeet voidaan ottaa huomioon.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (KT) mielestä lakiesitys jättää epäselväksi, onko poikkeaminen yleisestä linjasta enää jatkossa mahdollista.
Oikeuskansleri Tuomas Pöystin mielestä lausunnoilla käyneessä lakiluonnoksessa ei riittävän vakuuttavasti perusteltu syitä sille, että lainsäädännöllä puututtaisiin työmarkkinoiden vapauteen ohjaamalla sovittelua.
Pöystin mukaan lakiehdotus on jännitteisessä suhteessa perustuslaissa turvatun ammatillisen yhdistymisvapauden, Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sääntelyn, EU:n perusoikeuskirjan sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen kanssa.
Sukupuolivaikutukset suppeasti
Tasa-arvovaltuutettu moitti, että lakiesityksen sukupuolivaikutuksia koskeva osio oli lausunnoilla olleessa esityksessä valitettavan suppea. Valtuutettu ennakoi, että esitys kasvattaisi sukupuolten välisiä palkkaeroja.
Lainsäädännön arviointineuvosto puolestaan kommentoi syyskuussa, että tarve lainmuutokselle jää osin epäselväksi, kun sovittelijan rooli ja liikkumavara vastaisivat pitkälti nykytilaa.
SDP:n kansanedustaja, entinen SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly on luonnehtinut lakia turhaksi, sillä hänen mukaansa vain kaksi kertaa 2000-luvulla yleinen linja ei ole ohjannut sopimustasoa.
Ensimmäinen kerta oli vuosien 2007–2008 kierros, jolloin kokoomus "Sari sairaanhoitaja" -esityksellään avasi palkkahanat ja toinen oli vuoden 2022 kierros kunta-alan ratkaisuineen.