Hallituksen puoliväliriihi on taas vasta kuntavaalien jälkeen – näin Sanna Marin ja Li Andersson arvostelivat edellistä hallitusta samasta ratkaisusta: "Ei päätöksiä voi aina siirtää vaalien yli"

Hallituksen neuvottelu julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022–2025 järjestetään ensi keväänä 21.–22. huhtikuuta.

Ajankohta on kuntavaaleja seuraavalla viikolla.

Kyse on hallituksen järjestyksessä toisesta kehysriihestä, puoliväliriiheksikin kutsutuista neuvotteluista, joissa käydään läpi, onko hallitus saavuttanut tavoitteitaan ja tarvitaanko lisätoimia niiden saavuttamiseksi.

Ajankohdalla on merkitystä, sillä kehysriihessä harjoitettu talouspolitiikka voisi vaikuttaa puolueiden äänisaldoihin kuntavaaleissa.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) on todennut, että vuonna 2021 hallitus jatkaa elvyttävää talouspolitiikkaa. Julkisen talouden suunnitelman kehyksiin palataan, mutta kiristystoimiin ei ryhdytä.

Sanna Marin: "Ei päätöksiä voi aina siirtää vaalien yli"

Vuonna 2013 puoliväliriihi järjestettiin helmikuun lopussa, mutta vuonna 2017 vasta kuntavaalien jälkeen 24.–25. huhtikuuta.

Esimerkiksi nykyinen pääministeri, tuolloinen opposition kansanedustaja Sanna Marin (sd.) ihmetteli asiaa joulukuussa 2016 eduskunnan täysistunnossa.

– Kehysriihen pitäisi olla maaliskuussa, mutta hallitus on päättänyt siirtää ajankohtaa kuntavaalien yli huhtikuulle. Tilanne on ihmetyttänyt myös pitkäaikaista (--) virkamiestä Erkki Virtasta, joka on sanonut, ettei päätöksiä voi aina siirtää vaalien yli.

Marin viittasi puheenvuorossaan ilmeisesti Erkki Virtasen kolumniin Ylellä.

– Miksi kehysriihi on siirretty kuntavaalien yli, ja onko lisäleikkausten tarve nolla, 1 vai 2 miljardia euroa? Marin kysyi.

Kokoomuksen puheenjohtaja, tuolloinen valtiovarainministeri Petteri Orpo oli todennut marraskuussa 2016, että hallitus saattaisi tehdä keväällä 1–2 miljardin lisäleikkaukset.

Nykyinen opetusministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson uskoi tämän olevan todellinen syy kehysriihen siirtämiseen.

Soini vetosi virkamiehen ohjeistukseen

Myös nykyinen SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman tiukkasi eduskunnassa, myöntääkö hallitus, että kehysriihen ajankohta vaalien jälkeen oli "poliittista harkintaa". 

Hallituksen mukaan syy puoliväliriihen ajankohdalle oli se, ettei valtiovarainministeriö olisi saanut muuten talouslaskelmiaan valmiiksi.

– Meille on valtiovarainministeriön ylin johtaja [kansliapäällikkö Martti Hetemäki] ilmoittanut, että tämä ajankohta, mihin hallitus on sitten päätynyt, on hyvä ja oikea, pää- ja valtiovarainministeriä sijaistanut ulkoministeri Timo Soini (tuolloin ps.) kommentoi.

Tuolloinen SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kysyi vielä eduskunnan vuoden viimeisessä perinteisesti humoristisessa kysymyksessä, voiko hallitus luvata, ettei joulua siirretä kuntavaalien yli.

"Pääministeri vastaa hallituksen aikatauluista"

Tänä vuonna hallitus järjesti ensimmäisen kehysriihensä 7.–8. huhtikuuta, siis pari viikkoa keväälle 2021 kaavailtua ajankohtaa aiemmin. 

Valtiovarainministeriöstä kerrotaan MTV Uutisille, että budjettien laadinnan aikataulun hyväksyy muodollisesti valtiovarainministeri, mutta ennen aikataulun vahvistamista se sovitetaan yhteen pääministerin ja muun hallituksen aikataulujen kanssa.

– Yleisesti ottaen pääministeri vastaa hallituksen aikatauluista ja siten myös puoliväliriihestä. VM [valtiovarainministeri] puolestaan vastaa JTS- [julkisen talouden suunnitelma] ja talousarvioprosesseista ja yhteistyössä katsotaan, että nämä sopivat yhteen, apulaisbudjettipäällikkö Annika Klimenko kertoo sähköpostitse.

MTV Uutiset ei tavoittanut pääministeri Marinia kommentoimaan asiaa. Pääministeri esikuntineen on parhaillaan lomalla.