Näin Rajavartiolaitos toimisi, jos turvapaikkahakemusten vastaanottoa rajoitetaan ja maahanpyrkijä kieltäytyisi palaamasta

Eilen lausuntokierrokselle lähteneessä uudessa rajalakiluonnoksessa on varauduttu tilanteisiin, joissa Suomen ja Venäjän välisellä rajalla esiintyisi järjestyshäiriöitä tai muita uhkia. Lailla varaudutaan torjumaan välineellisen maahantulon kaikkein vakavimpia muotoja.

STT kysyi Rajavartiolaitoksen esikunnan apulaisosastopäälliköltä, eversti Marko Saarekselta, miten viranomaiset toimisivat, jos valtioneuvosto päättäisi rajoittaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamista. Tällöin hakemuksia otettaisiin vastaan vain eräin poikkeuksin, esimerkiksi lapsen tai muun erityisen haavoittuvassa asemassa olevan henkilön oikeuksien turvaamiseksi.

Miten siis käytännössä toimittaisiin?

Lue myös: RKP:n Henriksson: RKP ei vielä hyväksynyt hallituksen rajalakia

–  On keskeistä tunnistaa henkilöt, jotka kuuluvat tähän kategoriaan. Meillä on tähän liittyen ohjeistusta olemassa, mutta varmaan tähän lakihankkeeseen liittyen joudumme täsmentämään sitä, sanoo Saareks STT:lle ja jatkaa:

– Jos tällainen henkilö tunnistetaan, asia otetaan turvapaikkaprosessiin. Eli turvapaikkahakemus otetaan vastaan ja menetellään kuten tähän mennessä on tapahtunut turvapaikkahakemusten yhteydessä.

Saareks sanoo, että tunnistukseen tarvittavat kriteerit on mainittu lakiluonnoksessa.

Osaan maahanpyrkijöistä liittyy riskejä

Luonnoksessa todetaan, että osaan maahan saapuvista turvapaikanhakijoista liittyy todennäköisesti yleisen järjestyksen ja turvallisuuden riskejä. Näitä olisivat esimerkiksi väkivaltarikollisuus, sotarikosepäilyt tai radikalisoituminen.

Lue myös: Hallitus esittää poikkeuslakia: Turvapaikkaa hakeva voitaisiin käännyttää rajalla

Miten tällaiset ihmiset pystytään tunnistamaan ja erottamaan maahanpyrkijöiden mahdollisesti suurestakin joukosta?

– Se on silloin prosessin myöhäisemmässä vaiheessa selvitettävä asia, kun henkilöitä puhutetaan, heille tehdään turvapaikkatutkintaa ja mahdollisesti esitutkintaa.

Rajalakiluonnoksessa sanotaan myös, että viranomaisella tulisi olla maahanpyrkijän kanssa vuorovaikutustilanne. Se tarkoittaa Saareksen mukaan tapausta, jossa henkilö otettaisiin rajalla kiinni ja hänen kanssaan keskusteltaisiin tarvittaessa tulkkauksen välityksellä.

Maastapoistaminen neuvoin, kehotuksin ja käskyin

Miten sitten toimitaan, mikäli maahanpyrkijät kieltäytyvät palaamasta takaisin? Saareksen mukaan lakiluonnoksen lähtökohtina ja ensisijaisina keinoina ovat neuvot, kehotukset ja käskyt.

– Jos nämä eivät auta, on mahdollista tehostaa voimakeinoin esimerkiksi ottamalla henkilöt kiinni, hallintaan ja palauttaa heidät rajan toiselle puolelle.

Lue myös: Vasemmistoliitto ei vakuuttunut rajalaista – myös RKP:ssa vastustusta

Entä jos Venäjä kieltäytyy ottamasta maahanpyrkijöitä takaisin? Saareks sanoo, että lähtökohtana on maahanpyrkijöiden palaaminen Venäjälle.

– Jos näin ei käy, asiaa varmaan mietitään sitten jatkovalmistelussa.