Hallitus esittää virkamiehille vuoden karenssia – mahdollistaisi jopa 150 000 euron vuositulot ilman työvelvoitetta

Video: Virkamiesten karensseista käytiin keskustelua syyskuussa 2016.

Karenssi rajoittaa virkamiehen oikeutta siirtyä uuden työnantajan palvelukseen tai aloittaa yritystoimintaa.

Karenssi on ollut esillä julkisessa keskustelussa, joka on koskenut niin sanottua pyöröovi-ilmiötä, jossa keskeisistä poliittisista tehtävistä on lähdetty muun muassa sote-firmoihin.

Nykyisin karenssi on mahdollista antaa enimmillään kuudeksi kuukaudeksi palvelussuhteen päättymisestä. Karenssisopimuksen rajoitusajalta maksetaan kuukausittain palkkaa vastaava korvaus.

Karenssisopimuksen tekeminen edellyttää, että virkamiehellä on työssään pääsy sellaiseen salassa pidettävään tietoon, jota voidaan olennaisella tavalla käyttää uudessa palvelussuhteessa toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Karenssisopimus on sellaisissa tilanteissa viran saamisen edellytys.

"Kuusi kuukautta ei riittävän pitkä"

Vaikka karenssisopimus on tehty, rajoitusaika ei tule automaattisesti voimaan, vaan asiaan vaikuttaa, millaisiin tehtäviin virkamies on siirtymässä.

Esityksen luonnoksen mukaan mahdollisuus vuoden karenssiin on tarpeellinen.

– Tietyissä hankkeissa, esimerkiksi monivuotisissa ja taloudelliselta arvoltaan huomattavissa hankintaprosesseissa, virkamieslain mahdollistama kuuden kuukauden pituinen palvelussuhteen jälkeiseen aikaan ulottuva rajoitusaika ei ole riittävän pitkä, kerrotaan esityksen luonnoksessa.

Lakimuutoksen myötä virkamies ja viranomainen voisivat sopia karenssisopimuksen jatkamista enintään kuudella kuukaudella enintään vuoden mittaiseksi. Sopiminen karenssin jatkamisesta edellyttäisi jo aiemmin tehtyä karenssisopimusta eikä se saisi olla edellytys virassa jatkamiselle tai uuteen tehtävään siirtämiselle.

Virkamies saisi rajoitusajan keston kuukausittain säännöllisen työaikansa palkkaa vastaavan korvauksen.

Valtiosihteeri saisi karenssiaikana 150 000 euroa

Muutos voisi aiheuttaa lisäkustannuksia veronmaksajille, mutta luonnoksen mukaan niiden suuruutta ei ole mahdollista arvioida.

Valtioneuvoston kanslia puolsi lausunnossaan mahdollisuutta pidentää karenssin pituutta ja kertoi käyttävänsä karenssisopimuksia säännönmukaisesti pääasiassa valtiosihteereiden, osastopäälliköiden ja erityisavustajien osalta.

Valtioneuvoston kanslian valtiosihteerin tehtävästä ensi keväänä Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeriksi siirtyvän Paula Lehtomäen kuukausipalkka oli Iltalehden mukaan 12 350 euroa vuonna 2015.

Jos lakimuutos toteutuisi ja valtiosihteeriin kohdistuisi vuoden rajoitusaika, se tarkoittaisi Lehtomäen palkkatasolla laskettuna, että valtiosihteerille maksettaisiin vuodessa yhteensä lähes 150 000 euron korvausta.

Puolustusministeriö suhtautui varauksellisesti siihen, että mahdollisuus lisäkarenssiajasta sopimiseen olisi virkamiehelle aidosti vapaaehtoista.

– Karenssiajan enimmäisajan kasvattaminen palvelee puolustushallinnon tarpeita, sillä esimerkiksi merkittävien puolustusmateriaalihankintojen valmisteluprosessi vie vuosia, kerrottiin puolustusministeriön lausunnossa.

"Ei vielä päätetty, miten edetään"

Työ- ja elinkeinoministeriö huomautti lausunnossaan, että esityksestä ei käy ilmi millaisia tilanteita ja millaista määrää ehdotettu sääntely koskisi tai mikä on lähtökohtana olevan ongelman laajuus.

Myös useat muut lausunnonantajat huomasivat luonnoksessa ongelmakohtia.

Hankkeen yhteyshenkilö ja esittelijä, valtiovarainministeriön hallitussihteeri Anna Gau kertoo, että lausuntokierroksella tullut kritiikki otetaan huomioon ja lakimuutoksen toteutuminen on auki.

– Ei vielä päätetty, miten edetään. Olemme käyneet läpi lausuntopalautetta ja miettineet, miten kannattaisi tehdä. Varmaan lähipäivinä tiedetään, viedäänkö vielä eteenpäin vai muokataanko jatkovalmisteluun, Gau sanoi.