Virkamiesten lähtemistä tietyistä tehtävistä yrittäjiksi tai toisen työnantajan leipiin halutaan säännellä lailla.
Karenssisopimuksella rajoitettaisiin siirtymistä tilanteissa, joissa virkamies voisi hyödyntää virkasuhteessa saamiaan tietoja.
– Tarkoitus on suojata tietoja sekä estää niiden käyttö omaksi tai muiden hyödyksi, kertoo neuvotteleva virkamies Miska Lautiainen esitystä valmistelevasta valtionvarainministeriöstä.
Karenssin enimmäiskestoksi on ehdotettu yhtä vuotta. Sen ajalta virkamiehelle maksettaisiin palkan suuruinen korvaus.
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön neuvottelupäällikkö Markku Nieminen epäilee, että karenssisopimuksia tehtäisiin äärimmäisen harvoin. Hän ei usko, että jopa vuoden korvausta lähdettäisiin maksamaan ilman erityisen painavaa syytä.
Karenssisopimus voisi hänen mukaansa tulla kysymykseen lähinnä korkeassa asemassa olevien virkamiesten kohdalla.
– Esimerkkinä virkamies, joka siirtyy valtio-omisteisen yhtiön hallituksesta kilpailevaan yritykseen.
Nieminen mainitsee tilanteen, kun valtionhallinnosta on siirrytty kaivosyhtiö Talvivaaran työntekijäksi ja sitten takaisin virkamieheksi.
Niemisen mukaan karenssi todennäköisesti vaikeuttaisi virkamiesten siirtymistä toiseen työpaikkaan.
Poikkeuksellinen järjestely
Hallituksen esityksen mukaan karenssilla pyritään lisäämään luottamusta viranomaistoiminnan puolueettomuuteen sekä rajoittamaan mahdollista korruptiota.
Työ- ja elinkeinoministeriö pitää esitystä perusteltuna mutta erittäin poikkeuksellisena menettelynä. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä ympäristöministeriö ovat lausuntokierroksella kertoneet kannattavansa karenssisopimuksen lisäämistä lakiin. Nyt karenssisopimuksesta ei siis säädetä laissa, vaan valtionvarainministeriön ohjeessa.
Karenssisopimuksen rikkomisesta voisi seurata sopimussakko. Sen suuruus olisi maksettu korvaus kaksinkertaisena.
Sopimus solmittaisiin ensisijaisesti ennen palvelussuhteen alkua tai tarvittaessa sen aikana.