Hallitus aikoo esittää virkamiesten uusiin töihin siirtymistä rajaavan karenssin maksimiajan kaksinkertaistamista vuoden mittaiseksi, kertoo kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) Demokraatille.
Paatero kertoo, että järjestely koskisi vain noin satakuntaa erikseen nimettyä korkeaa virkaa, kuten ministeriöiden kansliapäällikköjä, oikeuskansleria ja Puolustusvoimain komentajaa.
Ministerin mukaan on ollut joitakin tilanteita, joissa nykyistä pidemmille karensseille olisi ollut tarvetta.
Esimerkiksi hän nostaa tapauksen, jossa Puolustusvoimain entinen komentaja Jarmo Lindberg perusti karenssiaikana konsulttiyhtiön, jonka kautta hän myöhemmin konsultoi Suomen hävittäjähankinnan kilpailutukseen osallistuvaa Lockheed Martin -yhtiötä.
– Lähtökohta on, ettei 12 kuukauden karenssia tarvitsisi juuri jatkossakaan käyttää, Paatero sanoo lehdelle.
Paatero sanoo, että lakiesitys asiasta voitaisiin antaa mahdollisesti jo ensi viikolla. Lisäksi hallituksessa on Paateron mukaan aikomus laajentaa sidonnaisuusilmoitukset koskemaan ministereiden erityisavustajia.
Vuosi oli alkuperäinen ehdotus
Valtionhallinnon karenssisopimuksia on voitu laatia vuodesta 2017 asti. Niiden tarkoitus on suojata arkaluotoiseksi arvioidun tiedon kulkeutumista julkishallinnosta yksityiselle sektorille.
Karenssi aktivoidaan tarvittaessa, jos se nähdään tarpeelliseksi työntekijän seuraavan työpaikan vuoksi. Karenssijakson ajalta valtio maksaa korvauksen työntekijän aiemman palkan perusteella, minkä jälkeen työntekijä on vapaa siirtymään uuden työnantajan palvelukseen.
Tällä hetkellä karenssi voi kestää enintään kuusi kuukautta. Kukin valtion ministeriö tai virasto arvioi erikseen karenssisopimuksen tarvetta rekrytointeja tehdessään.
Kun lainsäädäntöä asiasta valmisteltiin, karenssin maksimipituudeksi ehdotettiin vuotta, mutta eduskunta pudotti ajan puoleen.