Kun aikuiset uusperheessä eroavat, lapsi voi riitatilanteessa menettää kaiken kontaktin perheen toiseen vanhempaan. Myöskään esimerkiksi sijoitusperheissä asuneella lapsella ei ole mahdollisuutta laissa vahvistettuun tapaamisoikeuteen sijoitusvanhempiinsa sen jälkeen, kun hänet on palautettu biologisille vanhemmilleen.
Lue myös:
Nyt hallitus haluaa parantaa lapsen oikeutta tavata hänelle erityisen läheisiä ihmisiä. Mistään automaattisesta isovanhempien tapaamisoikeudesta ei ole kuitenkaan kyse. Ehdotettu tapaamisoikeus koskisi vain tilanteita, joissa lapsen suhde aikuiseen on verrattavissa hänen suhteeseensa vanhempaan.
Nykyään tapaamisoikeus on mahdollista vahvistaa vain lapsen ja vanhemman välillä.
Päätökset tehdään oikeudessa, ei keskinäisestä sopimuksesta
Uuden tyyppisestä tapaamisoikeudesta voisi lakiesityksen mukaan päättää vain tuomioistuin.
Muiden muassa Sateenkaariperheet oli toivonut, että tapaamisoikeus lapsen ja sosiaalisen vanhemman välillä voitaisiin riidattomissa tilanteissa vahvistaa osapuolten yhteisellä sopimuksella, ilman oikeuden päätöstä.
– Lain valmisteluvaiheessa saimme paljon palautetta, jossa pelättiin, että on epäselvää, milloin tällainen tapaamisoikeus voidaan vahvistaa ja ketä se koskee. Ainakin alkuvaiheessa on selkeintä katsoa, millaiseksi tuomioistuinkäytäntö muotoutuu, sanoo lainsäädäntöneuvos Outi Kemppainen oikeusministeriöstä.
Poimintoja lakiesityksestä:
– Tapaamisoikeutta laajennetaan koskemaan myös lasta ja hänelle erityisen tärkeitä henkilöitä. Nykyään tapaamisoikeus voidaan vahvistaa vain lapsen ja hänen vanhempiensa välille.
– Lapsen vuoroasuminen kirjataan väestötietosopimukseen. Lapsella voi jatkossakin olla vain yksi virallinen osoite.
– Lapsen mielipide on selvitettävä myös tilanteissa, joissa sovitaan riidattomasti lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta.
– Vanhemman on vältettävä kaikkea sellaista toimintaa, mikä on omiaan aiheuttamaan haittaa lapsen ja toisen vanhemman välisille suhteille.
– Tarkoitus oli, että sosiaalilautakunta voisi vahvistaa tällaisen sopimuksen samalla tavalla kuin lautakunta voi nykyään vahvistaa juridisten vanhempien keskinäisen sopimuksen lapsen tapaamisista, Sateenkaariliitto kirjoittaa tiedotteessa.
– Silloin kun kaikki toimii, ei tarvita mitään erillisiä sopimuksia, Kemppainen sanoo.
Vuoroasuminen ei tarkoita kahta virallista osoitetta
Uudessa lapsenhuoltolaissa tunnistetaan myös vuoroasuminen eli tilanne, jossa lapsi asuu suurin piirtein yhtä suuren osan ajasta kummankin vanhemman luona. Nykyään lapsi voidaan määrätä asumaan vain toisen vanhemman luokse.
Vuoroasuminen merkittäisiin väestötietorekisteriin.
– Haluamme, että lapsi kokee, että hänellä on kaksi tasavertaista kotia ja vanhempaa, oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoo.
Lapsella ei kuitenkaan tulevaisuudessakaan voisi olla kahta virallista osoitetta ja vuoroasuminen ei lakiehdotuksen mukaan vaikuttaisi suoraan etuuksiin ja palveluihin. Esimerkiksi lapsilisää ja asumistukea maksetaan jatkossakin vain toiselle vanhemmalle vaikka lapsi asuu kummankin luona.
Vuoroasumisesta sovittaisiin kirjallisesti, ja sopimukseen kirjattaisiin myös lapsen virallinen osoite. Tarvittaessa tuomioistuin päättäisi, kumpi kodeista on lapsen virallinen asuinpaikka.
Hallitus antaa esityksen uudistetusta lapsenhuoltolaista reilun kahden viikon kuluttua. Eduskuntakäsittely alkanee vasta syksyllä.