Anders Adlercreutz sanoo vaalihaastattelussa haluavansa pitää puolueensa kaukana identiteettipoliittisesta koulukeskustelusta.
RKP:n kuntavaalitulokset tällä vuosituhannella ovat tasaista luettavaa. Puolueen tulos on joka kerta osunut puolen prosenttiyksikön sisään, haarukkaan 4,7–5,2 prosenttia.
Puolueen puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo STT:n haastattelussa olevansa huhtikuun vaaleissa tyytyväinen, jos RKP parantaa neljän vuoden takaisesta.
Tuolloin se sai tasan viisi prosenttia äänistä. Adlercreutz kuitenkin näkee, että puolueella olisi potentiaalia suurempaankin kannatukseen.
– Jos katsoo, missä suomalaiset ovat poliittisella kentällä, niin siinä meidän puolella, eli keskiviivan oikealla puolella liberaalissa kentässä, ei siellä ole ainoastaan viisi prosenttia suomalaisista, vaan huomattavasti enemmän, Adlercreutz sanoi.
Adlercreutz: "Toivon, että kun RKP:sta keskustellaan, ei puhuttaisi mielikuvista, vaan RKP:n sisällöistä, poliittisesta toiminnasta, RKP:n esilletuomista ratkaisuista".Lehtikuva
Kaupunkien suomenkielisiin oikeistoliberaaleihin vetoaminen on ollut RKP:n haaveena jo vuosien ajan.
Se ei kuitenkaan ole onnistunut, vaan ylivoimainen enemmistö puolueen äänestäjäkunnasta on edelleen suomenruotsalaisia.
Nyt puolueella voisi kuitenkin olla harvinaisen hyvä markkinarako, sillä kokoomuksen vahvistunut konservatiivilaita ja lähentyminen perussuomalaisten kanssa on jättänyt osan liberaaleista vaille poliittista kotia.
– Jos arvostaa yrittäjyyttä, uskoo kansainväliseen maailmaan, Suomeen osana kansainvälistä yhteisöä, uskoo että maailma menee eteenpäin, ei taaksepäin, ja että uudistustyö on hyvästä, en näe oikeastaan muita mahdollisuuksia ja luontevia paikkoja sellaisille äänestäjille kuin RKP.
– Kun nykyisessä maailmassa taloudellinen vastuukin on keskeinen tekijä, joka luo perustaa hyvinvointivaltion koossa pitämiselle.
Ratkaisut edellä
Millä keinoilla RKP sitten voisi tavoittaa suomenkielisiä ja maahanmuuttajaäänestäjiä? Adlercreutzin mielestä RKP:n ei tarvitse muuttaa poliittista sisältöään, vain tuoda se näkyväksi.
Puheenjohtajana hän kokee tehtäväkseen luoda tunteen, että kuka tahansa voi tulla RKP:n jäseneksi, ehdokkaaksi tai äänestäjäksi.
– Toivon, että kun RKP:sta keskustellaan, ei puhuttaisi mielikuvista, vaan RKP:n sisällöistä, poliittisesta toiminnasta, RKP:n esilletuomista ratkaisuista.
Adlercreutz aloitti RKP:n puheenjohtajana viime kesänä, joten alue- ja kuntavaalit ovat hänelle ensimmäiset vaalit puoluejohtajana.
Hän kertoo pyrkineensä tekemään RKP:sta korostetusti ratkaisuja esittävän puolueen, joka ei halua osallistua vastakkainasettelun vahvistamiseen.
– Se on se tehtävä, joka ajattelen että liberaalilla keskustaoikeistolaisella puolueella on tässä kentässä, missä tuntuu, että aika monet muut toimijat lähtevät ulkolaidoille, ja keskikaistalla on tilaa.
Adlercreutz: "En koe millään, että vaikka suvivirsikeskustelu tai keskustelu pervoilusta olisi keskustelua, joka kytkeytyisi Suomen yhteiskunnan haasteisiin."Lehtikuva
Monikulttuurisuutta ruotsinkielisiinkin kouluihin
Vaaliohjelmassaan RKP korostaa monikulttuurisuutta.
Adlercreutzin mukaan tämä ei ole tietoista pesäeron tekoa hallituskumppani perussuomalaisiin, vaan RKP:n pitkäaikainen linja.
Monikulttuurisuuden suitsuttamisen kanssa saattaa näyttäytyä ristiriitaisena se, että Etelä-Suomessa maahanmuutto ei näy ruotsinkielisissä päiväkodeissa ja kouluissa samalla tavalla kuin suomenkielisissä.
Adlercreutz myöntää koulumaailmojen eriytymisen olevan ongelma ja sanoo RKP:n ponnistelleen jo pitkään asian ratkaisemiseksi.
– Se on ongelma ruotsinkielisten nuorten osalta, koska silloin koulupolku ei valmista heitä siihen elämään, joka on todellisuutta koulun ulkopuolella. Moni sellainen kompetenssi jää saamatta, joka on oleellista, jotta yhteiskunnassa pärjäisi.
Adlercreutzin mukaan hallituksessa pohditaan keinoja siihen, että viranomaiset ohjaisivat maahanmuuttajia useammin ruotsinkieliselle kotouttamispolulle.
Identiteettipoliittinen keskustelu tympii
RKP kertoo lähtevänsä kuntavaaleihin sivistyskärjellä.
Sivistys on Adlercreutzin mielestä kuntien keskeinen tehtävä, ja vaalitenteissä pitäisi hänen mukaansa puhua esimerkiksi siitä, miten oppimistulosten lasku saadaan käännettyä nousuun.
Sen sijaan hän vierastaa sitä, että koulukeskusteluun tuodaan identiteettipolitiikkaa ja "poliittisen reuna-alueen retoriikkaa".
– En koe millään, että vaikka suvivirsikeskustelu tai keskustelu pervoilusta olisi keskustelua, joka kytkeytyisi Suomen yhteiskunnan haasteisiin. Kyllä koulun haasteet ovat ihan muualla.
Perussuomalaiset vaati kuntavaaliohjelmassaan "pervoilun" poistamista kouluista.
Adlercreutz aloitti opetusministerinä heinäkuussa. Hän iloitsee siitä, että syksyllä kännyköiden käyttöä koulussa rajoitetaan lailla, minkä uskotaan edistävän oppimisrauhaa.
Vaikka oppimistulosten lasku huolettaa, Adlercreutz on tyytyväinen nykyiseen työnjakoon koulutuksessa kuntien ja valtion välillä.
– On hyvä ja oikein, että opetusministerinä pohdin rakenteita ja rahoitusta ja kehikkoa, sitten Opetushallitus pohtii opetussuunnitelmaa ilman poliittista ohjausta, ja sitten koulussa se toimeenpannaan.
– Se tilanne joka on monessa maassa, että politiikka näkyy vaikka siinä, mitä kirjoja luetaan, on minusta hirvittävä skenaario.
Lue myös: Hjallis Harkimo haluaa yhdistää Helsingin, Vantaan ja Espoon
Adlercreutz: "Jos koko Suomeen saataisiin se yritteliäisyys ja työllisyysaste, joka on todellisuutta RKP-vetoisissa kunnissa, ei meillä olisi kestävyysvajetta ollenkaan."Lehtikuva
RKP-kunnista mallia muille
Koska RKP:n kannatus keskittyy voimakkaasti tietyille alueille, sillä on joissain kunnissa käytännössä yksinvalta.
Viime vaaleissa RKP oli suurin puolue 23 kunnassa, ja niistä 12:ssa sillä on yksin enemmistö valtuustossa. Voiko näitä kuntia pitää mallina RKP:n ihannekunnista?
Adlercreutz huomauttaa, että kuntien luonteeseen vaikuttaa esimerkiksi maantiede. Hän kuitenkin sanoo, että kunnissa joissa RKP:llä on vahva asema työllisyys on hyvää ja yrittäjyys äärimmäisen korkeata.
Puheenjohtajan mukaan RKP-kunnissa on ymmärretty kunnan keskeinen tehtävä elinvoiman rakentamisessa, ja yrityksille varmistetaan sija kunnallisissa hankinnoissa ja elinkeinoelämässä.
– Jos koko Suomeen saataisiin se yritteliäisyys ja työllisyysaste, joka on todellisuutta RKP-vetoisissa kunnissa, ei meillä olisi kestävyysvajetta ollenkaan.
RKP:n tavoitteena on varhaiskasvatuksen maksuttomuus pitkällä aikavälillä. Adlercreutz ei lupaa, että kaikissa RKP:n hallitsemissa kunnissa siirryttäisiin tähän tulevalla valtuustokaudella.
Se on Adlercreutzin mukaan asia, jota edistetään ensisijaisesti hallitustasolla.
Alue- ja kuntavaalit järjestetään yhtä aikaa huhtikuussa. STT haastattelee ennen vaaleja kaikki eduskuntapuolueiden puheenjohtajat.