Hallitus haluaa sen käyttämien asiantuntijoiden vielä perustelevan, miksi ne ovat ohjeistaneet hallitusta toteamaan poikkeusolot. Lisäksi se selvityttää, millä perustein hallitus on ohjeistettu ottamaan soveltuvin osin valmiuslain pykäliä käyttöön ilman käyttöönottoasetusta.
Selvitys on STT:n tietojen mukaan pyydetty keskiviikon hallitusneuvotteluihin mennessä.
Perustuslakiasiantuntijoista osa on kritisoinut hallituksen toimia liittyen valmiuslain pykäliin 106 ja 107. Pykälillä selkeytetään valtionhallinnon koordinointia poikkeusoloissa.
Hallituksen mukaan valmiuslain pykälien 106 ja 107 säännöksiä on välttämätöntä alkaa soveltaa poikkeusolojen toteamisen jälkeen. Perustuslakiasiantuntijoiden kritiikin ytimessä on, että kyseiset säännökset voidaan ottaa käyttöön vain valtioneuvoston asetuksella.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi maanantaina, että nämä kaksi pykälää tulevat soveltavilta osin käyttöön, mutta ei kuitenkaan täysimääräisesti sellaisten valtuuksien osalta, jotka vaatisivat sitten käyttöönottoasetuksen viemistä eduskuntaan. Hän kuitenkin totesi, että sekin on mahdollista.
Valmistelussa on kuultu ainakin oikeusministeriön kansliapäällikköä Pekka Timosta, valtioneuvoston kanslian alivaltiosihteeriä Timo Lankista ja oikeuskansleri Tuomas Pöystiä.
Asian valmistelusta vastaa valtioneuvoston kanslia. STT ei tavoittanut alivaltiosihteeri Lankista tiistaina.
Lentokenttäsotku olisi vaatinut pykälää 107
Käytännössä esimerkiksi pykälän 107 nojalla valtioneuvoston kanslia voisi helpommin päättää ministeriöiden välisestä työnjaosta tilanteessa, jossa siitä on epäselvyyttä.
Tällä pyritään välttämään esimerkiksi tilanne, joka syntyi viime keväänä Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Tuolloin ilmeni puutteita Suomeen palaavien matkustajien ohjeistuksessa ja koronavirustilanteen koordinoimisessa. Useampi ministeriö kyllä hoiti asiaa, mutta kellään ei ollut selkeää vastuuta.
– Esimerkiksi viime kevään lentokenttäsotku saattaisi olla ihan hyvä esimerkki tuon pykälän 107 käytöstä ainakin joiltakin osin, sanoo kansliapäällikkö Timonen STT:lle.
Lue myös: Sekavat ohjeet koronarajoituksista kuumentavat tunteita: kahvilan pitäjä sulkee ja valmennuskeskuksen omistaja pitää auki.
Soveltamalla alkuosaa pykälästä 106 hallitus haluaa varmistaa, että viestintä ja sen koordinointi keskitetään poikkeusoloissa vahvemmin valtioneuvoston kanslian johdettavaksi, kuten viime keväänäkin. Kanslia ei kuitenkaan voisi kieltää muita julkisia toimijoita, kuten ministeriöitä tai viranomaisia viestimästä.
Ainakin osa viestimistä on tulkinnut, että Marin halusi viestintävastuun esimerkiksi ohi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) ja STM:n.
Timonen: Ravintoloiden sulkeminen selkeä peruste
Suomessa siirryttiin maanantaina poikkeusoloihin. Marinin mukaan poikkeusolot piti todeta, jotta voidaan käyttää perustuslain pykälää 23 ravintoloiden sulkemiseksi.
Osa perustuslakiasiantuntijoista on katsonut, että valmiuslain mukaisia poikkeusoloja ei tarvittaisi ravintoloiden sulkemiseksi. Hallituslähteestä tähdennetään, että hallituksen linjauksen tulee perustua omiin oikeusoppineisiin, eikä siinä voida poukkoilla.
Lue myös: Krista Kiuru Avin ja STM:n väännöstä: "Tällaisessa kriisissä ei pitäisi käyttää aikaa kiistelyyn"
Timosen mukaan ravintoloiden sulkeminen on selkeä peruste, joka poikkeusolojen toteamiselle on.
Pitääkö poikkeusolot sitten olla todettuna, kun suunnitellaan otettavaksi käyttöön pykäliä 106 ja 107?
– Niiden käyttöönottoa voidaan suunnitella sillä edellytyksellä, että samalla arvioidaan tarvetta poikkeusolojen käyttöönottoon, Timonen muotoilee.
Valmiuslain pykälät 106 ja 107 otettaneen soveltuvin osin käyttöön keskiviikon neuvottelujen jälkeen.