Maastapoistumisvero jakaa hallituspuolueita. Mitä sanovat kasvuyritys Enfucen toimitusjohtaja ja valtiovarainministeriön vero-osaston ylijohtaja?
Hallituspuolueet ovat erimielisiä myös exit- tai maastapoistumisverona tunnetusta arvonnousuverosta.
SDP:n ja vasemmistoliiton mukaan vero tulee ehdottomasti toteuttaa, keskusta puolestaan on veroa vastaan.
Rahaliikenneteknologiaa kehittävän kasvuyritys Enfucen toimitusjohtaja Monika Liikamaa vetoaa hallitukseen: vero pitäisi kuopata.
– Heitetään se romukoppaan, Liikamaa toivoo.
Kasvuyrittäjä: "Meidän pitää miettiä täältä lähtemistä"
Maastapoistumisvero kohdistuisi ulkomaille muuttaviin vauraisiin veronmaksajiin.
Esimerkiksi muuttavan henkilön hallussa olevien osakkeiden ja muiden arvopapereiden Suomessa tapahtunut arvonnousu tulisi Suomen verotuksen piiriin.
Useissa maissa käytössä oleva vero tilkitsisi verotuksen aukkoja ja lisäisi puolustajiensa mukaan verotuksen oikeudenmukaisuutta, kun rikas osakemiljonääri ei voisi välttää arvonnousun verotusta Suomesta siirtämällä kirjojaan ulkomaille.
Kriitikoiden mukaan vero heikentää mahdollisuuksia saada Suomeen kipeästi kaivattuja huippuosaajia ja yritysten investointeja.
Korkeasti koulutetut työntekijät eivät välttämättä halua sitoa itseään Suomeen loppuelämäkseen, joten Suomesta lähtemisen jälkeen vaikuttava vero ei tietenkään miellyttäisi tällaista väestönosaa.
– Suomenhan pitäisi varmistaa, että ihmisiä tulee Suomeen ja täällä syntyy hyviä uusia yrityksiä. Tämmöiset asiat ei ainakaan edesauta sitä, Liikamaa sanoo.
Ongelma olisi myös verotuksen monimutkaisuus. Pysyisivätkö veronmaksajat kärryillä siitä, koska vero toteutuu ja mitä kaikkea se koskee?
Kymmenien miljoonien eurojen rahoituksen keränneen, useissa maissa ihmisiä työllistävän Enfucen toimitusjohtajan mukaan veron valmistelu on lisännyt merkittävästi pohdintaa siitä, pitäisikö yritys siirtää pois Suomesta.
Erilaisia ongelmia ulkomaisten osaajien rekrytointiin liittyen kun on riittävästi jo valmiiksikin.
– On tosi vaikea saada kovan luokan tekijöitä tulemaan tänne, joka tarkoittaa, että meidän pitää miettiä täältä lähtemistä, Liikamaa toteaa.
Vero-osaston ylijohtaja: "Mielikuvilla voi olla merkitystä"
Veron arvostelijoiden joukkoon liittyi eilen poikkeuksellisesti valtiovarainministeriön korkein virkamies, kun kansliapäällikkö Juha Majanen sanoi HS:ssä katsovansa, että verosta luopumista olisi syytä harkita.
Toinen asian kannalta keskeinen johtava virkamies, vero-osaston ylijohtaja Terhi Järvikare ei paljasta henkilökohtaista kantaansa MTV Uutisille.
Majanen perusteli kantaansa HS:lle sillä, että startup-yritykset ovat tulkinneet veron vihamieliseksi toimeksi.
Järvikareen mukaan on vaikea arvioida, kuinka paljon veron toteuttaminen voisi karkoittaa Suomesta investointeja ja työperäistä maahanmuuttoa.
– Kyllähän mielikuvilla ja yleisellä ilmapiirillä voi olla merkitystä, mutta on hyvin vaikea sanoa, mikä se vaikutus loppujen lopuksi olisi.
Hallituskauden alussa valtiovarainministeriö teki maastapoistumisverosta selvityksen, joka ei suositellut veron käyttöönottoa.
– Mahdollisiksi huonoiksi puoliksi katsoimme monimutkaisuuden ja soveltamisen hankaluuden. Mietimme myös, voiko vero vaikuttaa Suomen kilpailukykyyn, houkuttelevuuteen ja tämänkaltaisiin asioihin, Järvikare kertaa.
– Nämähän ovat niitä asioita, joita on nostettu esiin julkisessa keskustelussa mahdollisina haittapuolina.
Silloinen valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) ilmoitti selvityksen valmistuttua helmikuussa 2020, ettei edistä veroa, mutta esitys nousi kuolleista takaisin valmisteluun budjettiriihessä syksyllä 2021.
Tuotto jotain nollan ja 70 miljoonan euron väliltä
Maastapoistumisveron tuotoksi Suomelle arvioitiin vuoden 2020 selvityksessä 0–50 miljoonaa euroa.
Tarkkaa tuottoa on vaikea arvioida, koska Suomessa ei tällaista veroa ole aiemmin toteutettu.
Sittemmin arvioväli on Järvikareen mukaan vielä laajentunut 0–70 miljoonaan euroon.
Tuotot eivät ole valtavat: esimerkiksi valtion vuoden 2022 budjetissa valtion kaikki verotulot olivat yhteensä 47 840 miljoonaa euroa.
Tällä hetkellä maastapoistumisveron kohtaloa käsitellään hallituksen niin sanotussa varjoviisikossa.
Hallituspuolueiden edustajat pyrkivät löytämään sovun siitä, mitä lakiesityksiä hallitus antaa vielä eduskuntaan kautensa aikana.
Sovun on löydyttävä jo varsin pian, sillä lakiesitykset on annettava eduskuntaan marraskuun puoleenväliin mennessä.