Hallitus porrastaa hoitajamitoitusta, oppositio arvostelee yhä – hoitajia ei ole tarpeeksi vielä ensi keväänä

Tarkoituksena on ollut, että hoitajamitoitus nousisi ensi vuoden huhtikuussa 0,7 hoitajaan yhtä hoidettavaa kohti. Nykyisin mitoitus on 0,6 hoitajaa.

Alkusyksystä arvioitiin, että tavoite vaatisi ensi kevääseen mennessä yli 3 000 uuden hoitajan palkkaamista Suomessa. Kyseistä määrää ei olla saavuttamassa.

Myös THL on aiemmin viestittänyt, ettei hoitajamitoituksen nosto ole mahdollista vielä ensi keväänä hoitajapulan takia.

Hallitus on sopinut, että ensi huhtikuussa hoitajamitoitus on 0,65 hoitajaa yhtä hoidettavaa kohti ja joulukuussa 2023 mitoitus on 0,7.

Uudistuksen rahoitus 128 miljoonaa euroa pidetään voimassa, jotta henkilöstömitoitu voidaan ensi vuoden aikana ssavuttaa.

Mitoituksen laskennassa otetaan huomioon vain välitöntä asiakastyötä tekevä henkilöstö.

Mitoitus on noussut asteittain viime vuosina. Lokakuussa 2020 henkilöstömitoitus oli vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohti. Vuoden 2021 alusta henkilöstömitoitus oli vähintään 0,55 ja vuoden 2022 alusta vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohti.

Esille välikysymyskeskustelussa

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) kertoi hallituksen päätöksestä tänään eduskunnassa välikysymyskeskustelun aluksi.

Kokoomus, Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit tekivät välikysymyksen juuri vanhusten hoidon tilasta ja kriisiytyneistä sosiaali- sekä terveyspalveluista.

Hallitus sanoi pyrkivänsä korjaamaan tilannetta muun muassa hoitajien ja hoiva-avustajien koulutuksella. Esimerkiksi hoiva-avustajia pyritään kouluttamaan 2 500.

– Ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen nostaminen 0,7:ään merkitsee sekä hoidon laadun että työolosuhteiden parantamista. Kun mitoituksesta säädettiin, välittömän asiakastyön ja välillisen työn erottaminen oli keskeinen tavoite. Hoiva-avustajien merkittävällä lisäämisellä avustaviin tehtäviin hoitajat voivat keskittyä ammattitaitoaan vaativiin tehtäviin, ministeri Lindén sanoi.

Oppositio ei ollut vakuuttunut hoitajamitoituksen siirrosta ja muistutti ruuhkautuneita päivystyksistä, hoitajapulan takia suljetuista hoitopaikoista ja ongelmista koti- ja omaishoidossa.

– Voimaantulon siirtäminen ei ratkaise niitä juurisyitä, että meillä on vakava henkilöstöpula. Toivon, että se jarruttaa sitä hoitopaikkojen sulkemisen kierrettä, joka parhaillaan on. Se ei tuo lisää hoitajia eikä korjaa syntynyttä vanhuspalveluiden kriisiä, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) vastasi Lindénille.

Monissa puheenvuoroissa korostettiin sitä, että kaikkien puolueiden on katsottava peiliin sosiaali- ja terveyspalveluiden kriisin takia. Ongelmat ovat syntyneet vuosikymmenten aikana eivätkä ne tule enää kenellekään yllätyksenä. Koronapndemia aiheutti omat vaikeutensa plaveluihin parin viime vuoden aikana.

2000-luvulla sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmista on tehty ministeri Lindénin laskelmien mukaan 11 välikysymystä eli keskimääräisesti joka toinen vuosi yksi välikysymys.

Eduskunnassa toivotaan, että hoitajajärjestöt Super ja Tehy saisivat nopeasti työehtosopimuksen aikaan Kuntatyönantajien kanssa. Nousevien palkkojen toivotaan lisäävän hoitoalan pito- ja vetovoimaa.