Hallitusohjelmaluonnos paljastaa lukuisat uudistukset maahanmuuttoon: Oleskeluluvan tuloraja nousee, kansalaisuuden saamista kiristetään...

Hallitus kuvailee maahanmuuttopolitiikkansa tavoitteeksi hädänalaisimpien auttamisen ja järjestelmän väärinkäytön estämisen niin kansallisella kuin EU-tasolla. 

Luonnoksen mukaan osaa muutoksista ollaan ajamassa läpi nopeastikin: uusi hallitus aikoo tuoda eduskuntaan viimeistään ensi keväänä tiettyjä muutoksia ulkomaalaislakiin ja uudistamalla kansalaislakia tämän vuoden loppuun mennessä. Ulkomaalaislaista halutaan esimerkiksi muuttaa kansainvälistä suojelua muuttamalla se väliaikaiseksi ja lakkauttaa kansainvälisen suojelun asema, jos henkilö syyllistyy Suomessa vakavaan rikokseen, joka vaarantaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta. 

Hallitus linjaa, että ensisijaisesti hädänalaisimpia autetaan lähtöalueilla ja Euroopan rajojen ylittämiseen ja turvapaikan hakemiseen Suomesta perustuva turvapaikkamekanismi minimoidaan. Kotoutumisen edistämiseksi eriytetään maahanmuuttajien ja Suomessa pysyvästi oleskelevien sosiaaliturvaa ja -etuuksia perustuslain reunaehdot huomioiden, luonnoksessa linjataan.

Hallitus aikoo kiristää pysyvän oleskelun ja Suomen kansalaisuuden saamisen ehtoja, kuten pidentää asumisaikaa Suomessa kahdeksaan vuoteen ja asettaa kansalaistamisen edellytykseksi kansalaisuus- ja kielikokeen hyväksytty suorittaminen. Nuhteettomuusedellytystä tiukennetaan ja varsinainen toimeentuloedellytys palautetaan.

Lisäksi selvityksessä on ”Tanskan mallin” mukainen mahdollisuus perua kansalaisuus, mikäli kaksoiskansalainen osallistuu ulkomailla aseelliseen terroristiryhmän tai vastaavan toimintaan.

Hallitus haluaa puuttua myös laittomasti maassa oleskelevien tilanteeseen sekä jouduttaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksia. 

Luonnoksessa linjataan, että hallitus poistaa laittomasti maassa olevilta oikeuden muihin kuin kiireellisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä sosiaaliturvaan ja selvittää mahdollisuuksia palauttaa laittomasti maassa olevia kolmansiin maihin tilanteissa, joissa heitä ei voida palauttaa kotimaihinsa. Hallitus selvittää mahdollisuutta säätää laiton maassaolo vankeusrangaistukseksi.

Hallitus selvittää mahdollisuutta rajata perheenyhdistämisessä perheen määritelmäksi vain puolison ja lapset sekä ottaa käyttöön maahantuloa edeltävä kielitesti, jossa perheenkokoajan puolison on lähtömaassa osoitettava tietyn tasoinen kielitaito. 

Rekrytointia kohdennetaan tiettyihin maihin, työperäistä hyväksikäyttöä kitketään

Hallitus haluaa työperäisen maahanmuuton vahvistavan julkista taloutta. Työvoimaa halutaan täydentää ensisijaisesti EU- ja ETA-alueelta, kolmansista maista painopisteenä ovat korkeakoulutetut ja työntekijät sellaisilla aloilla, jotka voidaan aidosti todentaa työvoimapula-aloiksi. Työperusteinen maahanmuutto on osa hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamista, luonnoksessa linjataan. 

Työntekijän oleskeluluvan tuloraja nostetaan niin, että se on alakohtaisen työehtosopimuksen minimi, kuitenkin vähintään 1 600 euroa kuukaudessa. Jos työperusteisesti maassa oleskelevan työsuhde loppuu eikä hän ole kolmessa kuukaudessa löytänyt uutta työtä, hänen on poistuttava Suomesta.

Työperusteisten oleskelulupien käsittelyssä tavoitellaan kuukauden enimmäisaikaa, mutta yli 4 000 euroa kuukaudessa ansaitsevien erityisasiantuntijoiden kohdalla tavoite on käsitellä oleskelulupa viikossa. 

Hallitus haluaa kohdentaa rekrytointia ”erityisiin osaajaryhmiin” Intiassa, Filippiineillä, Brasiliassa ja Vietnamissa sekä seurata kohdemaamallin julkistaloudellisia vaikutuksia. 

Työperäistä hyväksikäyttöä halutaan kitkeä kiristämällä merkittävästi väärinkäytöksistä määrättäviä rangaistuksia ja tehostaa valvontaa. Lakia halutaan uudistaa niin, että jatkossa rikosnimikkeenä olisi kiskonta työelämästä, ja rikoksen törkeän tekomuodon rangaistusminimi olisi vankeutta. Lisäksi tekijä voitaisiin määrätä liiketoimintakieltoon.

Kotoutumisesta entistä velvoittavampaa

Maahanmuuttajien kotoutumiseksi Suomeen esitellään runsaasti erilaisia toimia. Hallituksen tavoitteena on tehdä kotouttamisesta yksilöä velvoittavaa ja omaa vastuuta korostavaa. Kotoutumisen mittareina seurataan työllistymistä, koulutustasoa ja sosiaalitukien käyttöä.

Maahanmuuttajille kaavaillaan toimeentulo- ja työmarkkinatuen sijasta kotoutumistukea, johon sisältyy kannustin ja velvoite. Maahanmuuttajataustaisten lasten osallistumisastetta varhaiskasvatukseen halutaan kasvattaa, jotta se tukisi koko perheen kielen oppimista ja kotoutumista.

Mikäli maahanmuuttaja ei noudata kotoutumissuunnitelmaansa, osallistu kielikoulutukseen tai suorita päättötestausta hyväksytysti tietyssä määräajassa, hänen tukiaan voitaisiin alentaa sanktiona. Varmistetaan, että kotoutuminen on mahdollista molemmilla kotimaisilla kielillä. Hallituksen tavoitteena on, että 5-10 prosenttia kotoutuu ruotsin kielellä.

Peruskoulun osalta linjataan, että hallitus laatii perusopetuksen valmistavalle opetukselle selkeät tavoitteet. Testin läpäisy on edellytys yleisopetukseen siirtymiselle. 

Lue myös: Hallitusohjelma ja ministerijako julkaistaan – Suora lähetys kello 17 alkaen

Orpon hallitus mullistamassa alkoholikaupan: Viinien maitokaupoissa myynti selvitetään, alkoholin verkkokauppa vapautuu ja oluen verotus laskee

Näitä veroja Orpon hallitus nostaa ja laskee: Listalla tulot, olut, viina, tupakka, nikotiinipussit ja kuukautissuojat

Li Andersson hallitusohjelmasta: ”Kaikkien aikojen työntekijävihamielisin – tärkeämpää potkia työttömiä päähän kuin edistää työllistymistä”