Kokoomuksen eduskuntaryhmä esittää useita muutoksia Suomen maahanmuuttopolitiikkaan uudessa kotoutusohjelmassa. Puolueen toiveena on, että Suomi seuraisi monia muita Euroopan maita maahanmuuttajien velvollisuuksien lisäämisessä.
Muutokset tarkoittaisivat esimerkiksi pakollista kielikoulutusta sekä sosiaaliturvan leikkaamista.
Kokoomuksella on yhteensä yhdeksän kohdan lista, jota se esittää Suomen maahanmuuttopolitiikan muuttamiseksi.
Osa listan ehdotuksista kiristäisi Suomen linjaa.
– Pysyvän oleskeluluvan edellytykseksi työpaikka sekä riittävä kielitaito ja tuntemus suomalaisesta yhteiskunnasta. Pysyvän oleskeluluvan perusteeksi lisätään kieliopintojen velvoittavuus ja kielikokeen suorittaminen, esimerkiksi kolmen vuoden kuluessa, yhdessä kohdassa vaaditaan.
Kokoomuksen kotoutusohjelman laatimista on johtanut kansanedustaja Pia Kauma. Hän korostaa, että maahanmuuttajien työllistyminen on Suomessa heikompaa kuin muissa Pohjoismaissa.
– Maahanmuutto on kasvava trendi. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työttömyysaste on yli kaksi kertaa suurempi kuin kantasuomalaisten. Kotoutustoimet ovat olleet toistaiseksi sellaisia, että annetaan vapauksia eikä edellytetä velvollisuuksia ja vastuita, Kauma toteaa MTV Uutisten haastattelussa.
Sosiaaliturvaa alas osalta
Kokoomus laskisi sosiaaliturvan tasoa tiettyjen maahanmuuttajien kohdalla, mikä voi olla perustuslain näkökulmasta vaikeata. Perustuslain mukaan ihmisiä on Suomessa kohdeltava tasa-arvoisesti.
Kauma muistuttaa, että Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana esitettiin samanlaista ratkaisua, eikä perustuslakivaliokunta tuolloin täysin tyrmännyt esitystä.
– Perustuslakivaliokunta ei sulkenut pois mahdollisuutta, etteikö maahanmuuttajien saaman sosiaaliturvan tasoa voitaisi asettaa muita Suomen lainkäyttöpiirissä olevia alemmaksi, mikäli uskottava, hyväksyttävä peruste asianmukaisella tavalla esitettäisiin, kokoomuksen ohjelmassa lukee.
Kokoomus pitää mahdollisena, että sosiaaliturvan kohdalla tässä voitaisiin tehdä poikkeus.
Kauma korostaa myös sitä, ettei esimerkiksi kriisialueelta saapuvalle turvapaikanhakijalle asetettaisi samanlaisia vaatimuksia kuin helpommista lähtökohdista tuleville.
– Osa ihmisistä voi olla tänne tullessaan lukutaidottomia. Ihmisille olisi oltava eri vaatimukset, Kauma sanoo.
Myös apua annettaisiin
Kokoomuksen ohjelmaan kuuluu myös avun antamista.
Maahanmuuttajanaisille kokoomus antaisi enemmän ohjausta.
– Esimerkiksi neuvoloissa kerrotaan maahanmuuttajaäideille näiden oikeuksista ja velvollisuuksista sekä suomalaisesta yhteiskunnasta ilman miehen läsnäoloa ja valvontaa. Nimetään mentoreita, tukihenkilöitä ja tukiperheitä maahanmuuttajien tueksi, ohjelmassa linjataan.
Kielikoulutus saa kannatusta
MTV Uutiset haastatteli kotoutumisasioista maahanmuuttajanaisten parissa työtä tekevää Irakin Naiset -yhdistystä.
Yhdistyksen puheenjohtaja Ala Saeed pitää ajatusta pakollisesta kielikoulutuksesta hyvänä.
– Turvapaikanhakijalle on hyötyä siitä, jos hän oppii suomen kieltä. Hän pääsee työelämään ja kotoutuu Suomeen nopeammin kuin jos odottaa oleskelulupaa 2 vuotta, vuoden tai kuusi kuukautta oleskeluluvan haun aikana, Saeed sanoo.
Sosiaaliturvan heikennyksestä Saeed ei pitäisi.
– Turvapaikanhakijoillakin on oikeutensa. Heidän pitää saada sama summa kuin kantaväestön tai maahanmuuttajien, joilla on oleskelulupa.
Yhdeksän kohdan listaKokoomuksen maahanmuuttoehdotukset ovat pääpiirteissään seuraavat: 1. Lyhennetään (turvapaikkahaun) prosessit murto-osaan nykyisestä. Turvapaikkahakemuksille valitusaikoineen tulee asettaa käsittelytakuu eli lopullisen päätöksen tulisi valmistua käsittelytakuuajan sisällä. 2. Vapaaehtoisen paluun tuen tulee olla aikaisempaa monipuolisempaa palvelua, jotta negatiivisen turvapaikkapäätöksen saaneen henkilön kannattaa tarttua siihen. Nykyinen tuki on ollut liian hidas eikä riittävän motivoiva paluuseen. 3. Asetetaan pysyvän oleskeluluvan edellytykseksi työpaikka sekä riittävä kielitaito ja tuntemus suomalaisesta yhteiskunnasta. 4. Annetaan oikeus täysiin sosiaalitukiin vain työn tai pysyvän oleskeluluvan perusteella. Työn tai toimeentulon on oltava sellaista, että voi osoittaa elättävänsä itsensä ja perheensä ilman yhteiskunnan tarjoamia sosiaalietuuksia. 5. Eriytetään maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten sosiaaliturva, kuten hallitus esitti 2016, mutta sitomalla se koulutukseen, kielitaitoon ja riittävään tuntemukseen suomalaisesta yhteiskunnasta ja arvoista. Ennen riittävää suomen kielen taitoa ja riittävää koulutusta sosiaalituet eli tässä tapauksessa kotouttamistuki olisi 80 prosenttia kantaväestön työttömyysturvan tasosta. Kun tavoitteet täyttyvät, myös 100 prosentin taso mahdollistuu. 6. Luodaan tukikatto. Kokoomuksen sisarpuolue Moderaatit on ehdottanut maahanmuuttajille 75 prosentin tukikattoa Ruotsin minimipalkasta. Haetaan Suomeen samankaltainen malli, joka suhteutetaan maahanmuuttajia usein työllistävien alojen (esimerkiksi kaupan alan) palkkatasoon sekä Suomen sosiaaliturvaan. 7. Otetaan käyttöön toimenpideohjelma erityisen heikossa työmarkkina-asemassa oleville maahanmuuttajanaisille. Esimerkiksi neuvoloissa kerrotaan maahanmuuttajaäideille näiden oikeuksista ja velvollisuuksista sekä suomalaisesta yhteiskunnasta ilman miehen läsnäoloa ja valvontaa. Vahvistetaan lasten osallistumista varhaiskasvatukseen, jotta he oppivat kieltä sekä saavat eväitä tulevalle koulupolulle. 8. Nimetään mentoreita, tukihenkilöitä ja tukiperheitä maahanmuuttajien tueksi, kuten opiskelijayhteisöissä ja yrityksissä. 9. Valitaan valtioneuvostoon työperäisestä maahanmuutosta, ulkomaisista opiskelijoista ja kotoutumisesta vastaava ministeri. |
52:08