Avain toimivaan ihmissuhteeseen – niin ystävyyteen kuin parisuhteeseenkin – on keskustelu. Toiset sortuvat kuitenkin kerta toisensa jälkeen virheisiin, jotka vesittävät toivon toimivasta ja tasapuolisesta keskustelusta. Ethän sinä sorru näihin virheisiin ja aiheuta turhia riitoja?
Omien keskustelutapojen tiedostaminen voi olla keino parantaa omia ihmissuhteita entisestään. Rakentava riita voi parhaassa tapauksessa puhdistaa ilmaa ja tehdä ihmissuhteesta entistä vahvemman.
Passiivinen keskustelu
Passiivisuuteen keskusteluissa sortuvilla ihmisillä on usein vaikeuksia ilmaista omia tunteitaan. Passiivisuuteen tukeutuvat ihmiset kuvittelevat usein, että aika parantaa haavat, eikä niitä kannata turhaan keskustellen avata.
Passiivisuus näkyy ihmisissä usein myös siinä, että odotukset omalle lähipiirille ovat korkeat: läheisiltä odotetaan miltei ajatusten lukemista. Keskusteleminen passiivisuuteen tukeutuvan ihmisen kanssa on erityisen vaikeaa juuri siksi, ettei toisen mietteistä pääse perille. On turha odottaa, että syntyy rakentavaa keskustelua, jos vastapuolella ei ole aavistustakaan, mitä toinen ajattelee.
Keskustelu passiivisuuteen tukeutuvan ihmisen kanssa ajautuu helposti riitaan, sillä vastapuoli ei saa lainkaan vastauksia. Passiivisesta ihmisestä saa helposti myös väliinpitämättömän vaikutelman.
Aggressiivinen keskustelu
Aggressiiviseen keskusteluun taipuvaisella ihminen on usein erityisen taidokas kuvaamaan omia tunteitaan. Aggressiivisuuteen sortuva keskustelija on kuitenkin usein myös hyvin varomaton sanoissaan ja loukkaakin siksi helposti keskustelukumppaneitaan ajautuen riitoihin.
Aggressiivisuus näkyy tietynlaisissa ihmisissä usein myös siinä, että tähän ihmisryhmään kuuluvilla on korostunut tarve hallita läheisiään jollain tapaa. Heillä hyvän maun rajat hämärtyvät helposti ja käytyjä keskusteluja hävetään usein jälkikäteen.
Passiivis-aggressiivinen keskustelu
Passiivis-aggressiivisella keskustelijalla on vaikeuksia kertoa tunteistaan, mutta teatraalisen käytöksen ja äänenpainojen avulla oma kanta saadaan usein lopulta tehtyä selväksi. Tällaiseen keskustelutapaan sortuva käyttää paljon myös sarkasmia sen sijaan, että omista tunteista kerrottaisiin rauhallisesti ja suoraan. Suurimmalla osalla ihmisistä on taipumusta passiivis-aggressiiviseen keskusteluun.
Passiivis-aggressiiviseen keskusteluun ajautuvalla on tapana joutua riitatilanteisiin siksi, että sekava keskustelutapa johtaa helposti turhautumiseen. Vaikka tähän keskustelutapaan tukeutuva tekee usein lopulta asiansa selväksi, saattaa päämäärään pääseminen viedä enemmän aikaa, kuin tilanteen hoitaminen riitelemättä vaatisi.
Ideaali keskustelutapa
Ideaali keskustelutapa, jonka avulla vältytään turhilta riidoilta, on itsevarma keskustelutapa. Itsevarma keskustelija kertoo avoimesti ja rauhallisesti tunteistaan. Itsevarma keskustelija kunnioittaa keskustelukumppaniaan, sillä tavoitteena on löytää väittelyssäkin molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Itsevarman keskustelijan tavoitteena ei ole pönkittää omaa itsetuntoaan tai tehdä selväksi, kuka oli oikeassa ja kuka väärässä.
Ideaalin keskustelutavan saavuttaminen vaatii vastapuolen vilpitöntä kunnioittamista. Olisi myös hyvä pyrkiä olemaan käyttämättä erityisen ehdottomia ilmauksia, jotta vastapuolenkin kommenteille jää keskustelussa tilaa.
Osittainen lähde: Blackdoctor.org
Kuvat: Shutterstock