Hamasilla on merkittävät tulovirrat: "He päättävät, ketkä elävät ja ketkä kuolevat"

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on vannonut tuhoavansa terroristisen äärijärjestö Hamasin, joka on lokakuun alussa Israeliin tehdyn verisen hyökkäyksen takana. 

Samalla kun Israel pyrkii kohti sotilaallisia tavoitteitaan, muistuttavat asiantuntijat Hamasin tulovirroista.

 Tukevan ja monipuolisen rahoituksensa takia Hamasilla uskotaan olevan merkittävä rahakirstu, johon se voi turvautua sodan pitkittyessä.

– Hamas on taloudellisesti vakaa. Viimeisen vuosikymmenen aikana, elleivät jo pidemmän aikaa, järjestön jäsenet ovat luoneet kestävää taloudellista verkostoa, kertoo kanadalaisen Insight Threat Intelligence -ryhmän puheenjohtaja Jessica Davis.

Davisin mukaan Hamas on hankkinut tulonlähteitä ja tehnyt investointeja useissa maissa häiriöttä. Davisin mukaan Hamasin toimiin lukeutuu pienimuotoista liiketoimintaa ja kiinteistöjä esimerkiksi Turkissa, Sudanissa ja Algeriassa.

Lisäksi Hamas turvautuu epämuodolliseen verkostoon, jolta se saa lahjoituksia.

– Hirmuteoistaan huolimatta Hamas näyttää keränneen kannatusta kansainvälisesti tiettyjen väestönosien parissa. Heidät mielletään vastarintaliikkeen etujoukoiksi, kertoo asiantuntijasivusto Militant Wiren perustajiin lukeutuva Lucas Webber.

Ketkä elävät, ketkä kuolevat

Hamas on oppinut kehittämään ja operoimaan erittäin monimutkaisia rahanvaihtojärjestelmiä eri maiden kautta, kertoo puolestaan israelilainen Jitzhak Gal, joka on palestiinalaisen talouden asiantuntija.

Jo vuosien ajan Hamasin suuri tukija on ollut Iran. Arvioiden mukaan Iran avustaa Hamasia vuosittain 70–100 miljoonalla dollarilla.

Avustukset siirtyvät esimerkiksi kryptovaluuttana, käteisenä ja ulkomaisten pankkien kautta tehtyinä rahansiirtoina.

Hamasin vuoden 2006 vaalivoiton, sitä seuranneiden kilpailijoiden kanssa käytyjen yhteenottojen ja lopulta vallan haltuunoton myötä ero Gazan kaistan asukkaille tarkoitetun rahan ja ryhmän oman talouden välillä on hämärtynyt.

– Kaikki mikä tulee, menee Hamasille ja he päättävät, ketkä elävät ja ketkä kuolevat, Gal sanoo.

Vuonna 2021 Qatar lupasi 360 miljoonan dollarin vuotuisen rahoituksen Gazaan, minkä lisäksi se maksaa esimerkiksi Gazassa toimivien lääkärien ja opettajien palkkoja ja avustaa sataatuhatta köyhintä perhettä suorilla rahalahjoituksilla. 

Qatar on isännöinyt kymmenkunta vuotta Hamasin poliittista toimistoa, ja monet Hamasin johtohahmoista asuvat Qatarin pääkaupungissa Dohassa. Maa on kuitenkin kiistänyt antavansa taloudellista apua Hamasille.

"Yksi iso pakolaisleiri"

Yhdysvallat puolestaan asetti lokakuussa pakotteita kymmenelle Hamasin "avainjäsenelle". Jessica Davis arvioi, että Hamasin rahahanojen katkaiseminen kokonaan on luultavasti mahdotonta.

– Pitkän ajan näkymä Hamasin talouden kokonaisvaltaisesta tuhoamisesta ei ole realistinen. Sitä voi häiritä, poistaa pelistä "avainpelaajat", minimoida tulonlähteet, mutta verkosto ja infrastruktuuri ovat aina olemassa. 

– Lisäksi, jos ryhmällä on yhä tukijoita, he voivat auttaa, Davis sanoi.

Jitzhak Galin mukaan Hamasin talousnäkymät ovat yhteydessä Gazan tulevaisuuteen.

– Kun sota loppuu ja tavallinen elämä palaa, kysymys kuuluu, jatkuuko tämä rahoitusjärjestelmä vai muuttuuko se? Gaza on nyt yksi iso pakolaisleiri. 

– Kuka on vastuussa ruuan, veden ja majoituksen tarjoamisesta näille pakolaisille? Hamas vai joku muu organisaatio, toinen mekanismi, Gal kysyy.