Miksi Gazassa on kuollut niin paljon palestiinalaisia? Israelin suurlähettiläs ei halua mennä lukuihin MTV:n haastattelussa: "Emme pyytäneet tätä"

Ennen haastattelun alkua suurlähettiläs haluaa näyttää videon. Kokoushuoneen valkokankaalle vyörytetään neljän minuutin verran kuvia ja videoita, joissa Hamasin terroristit tappavat ja ruumiit lojuvat kaduilla ja kodeissa. Suurlähettiläs itse ei videota enää halua katsoa, koska on sen nähnyt liian monesti. Oikeutusta Israelin hyökkäykselle Gazassa tarjotaan ennen ensimmäisenkään kysymyksen esittämistä.

Israelin Suomen-suurlähettiläs Hagit Ben-Yaakov sanoo 7. lokakuuta 2023 olleen vedenjakaja. 

– Me emme pyytäneet tätä sotaa, meidät vedettiin siihen, Ben-Yaakov väittää.

Lue myös: Kansainvälinen tuomioistuin: Israelin pysäytettävä välittömästi hyökkäys Rafahissa

Hamasin hyökkäyksessä yli 1200 israelilaista tapettiin ja noin 250 israelilaista ja ulkomaalaista kidnapattiin Gazaan. Siitä käynnistyi Israelin vastahyökkäys Gazaan, joka on jatkunut jo yli seitsemän kuukautta. Gazassa kuolleiden määrä hipoo 35 000:ta. Kun uhrien määrään liittyvälle epäsuhdalle kysyy perustelua, on toimittajalla suurlähettilään mukaan väärät luvut. 

– Luulen, että et ole ajan tasalla. Jopa OCHA on päivittänyt lukujaan. Mutta en edes mene numeroihin, koska Israel tekee kaikkensa välttääkseen siviiliuhreja. Valitettavasti taistelemme nyt olemassaolomme puolesta tässä sodassa, Ben-Yaakov sanoo. 

Haastattelun aikana hän toistaa lukuisia kertoja viimeisintä väitettä: että Israelin valtion olemassaolo on uhattuna ja sen olevan sodan syy. 

Gazan uhrilukuihin liittyvä vastalause puolestaan liittyy siihen, että YK:n humanitaaristen asioiden koordinaatiotoimisto (OCHA) muutti hiljattain Gazassa kuolleiden laskentatapaa. Huhtikuussa julkaistussa raportissa kirjattiin, että Gazassa on kuollut 14 500 naista ja 9500 lasta. Seuraavassa raportissa toukokuussa kuolleita naisia oli 4959 ja lapsia 7797. Olennaista on, että kuolleiden kokonaismäärä oli silti pysynyt edelleen samana, noin 35 000:ssa. 

Syy on YK:n mukaan siinä, että Hamasin hallinnoima Gazan terveysministeriö on pystynyt varmuudella tunnistamaan vajaat 25 000 uhria ja 10 000:n uhrin tunnistaminen on yhä kesken. YK:n mukaan noin 52 prosenttia tunnistetuista uhreista on naisia ja lapsia. 

Gazan siviilejä varoitetaan tulevista iskuista, mutta kaikki eivät voi evakuoitua

Suurlähettilään mukaan Gazan siviilejä pyritään suojelemaan kahdella tapaa: käyttämällä mahdollisimman tarkkoja aseita ja antamalla etukäteen siviileille evakuointikehotuksia. 

– Olemme kehottaneet siviilejä evakuoitumaan pohjoisesta etelään ja luomme heille turvavyöhykkeitä. Olemme varoittaneet heitä ilmoituksilla, puheluilla, pudottamalla viestejä taivaalta, Ben-Yaakov kertoo. Hän mainitsee Hamasin estävän ihmisiä evakuoitumasta.

Siviilit ovat päätyneet tilanteeseen, jossa he evakuoituvat kerta toisensa jälkeen Israelin armeijan alta, joka sanoo Hamasin käyttävän siviilejä ihmiskilpinä. 

– Hamas ampuu kouluista ja sairaaloista ja käyttää naisia ja lapsia suojatakseen itseään. Tämän takia Gazan sota on niin monimutkainen. 

Silti kaikki sairaaloissa olevat sairaat ja vanhukset eivät voi noudattaa evakuointimääräyksiä, joten heitä on esimerkiksi Lääkärit ilman rajoja -järjestön mukaan jäänyt keskelle Israelin pommituksia. Lisäksi Israel on iskenyt myös alueille, joille siviilejä on kehotettu evakuoitumaan. 

Rafah on ollut yksi viimeisin alue, joita suurevakuointi on toukokuussa koskenut. Ennen hyökkäystä uskollinen liittolainen Yhdysvallat varoitti Israelia etenemästä suunnitelmassaan, koska ennusti sen siviiliuhreina maksettavan hinnan olevan liian kova.  

Nyt noin 950 000 siviiliä on noudattanut kehotusta paeta, ja Israelin asevoimat suorittaa operaatioitaan Rafahissa, jossa Israelin mukaan sijaitsee vielä neljä Hamasin pataljoonaa. 

Israel ei halua palestiinalaishallintoa Gazan johtoon – elleivät ”asiat muutu”

Viime viikkoina vaatimukset sodanjälkeiselle suunnitelmalle Gazan suhteen ovat voimistuneet. Israelin sotakabinettiin kuuluva ministeri Benny Gantz uhosi erota hallituksesta, ellei pääministeri Benjamin Netanjahu laadi uskottavaa suunnitelmaa sodanjälkeisen Gazan hallinnosta. Samaiseen kabinettiin kuuluva puolustusministeri Yoav Gallant vaati niin ikään televisiopuheessaan Netanjahulta lupausta, ettei Israelin siviilihallinto ota Gazaa haltuunsa aseiden hiljennyttyä. 

Hagit Ben-Yaakov kuittaa sotakabinetin eripuraisuuden merkkinä terveestä demokratiasta. Gazan kaistaleen tulevaisuudesta sen sijaan on useita eri skenaarioita, joista nyt kulisseissa keskustellaan – myös alueellisten toimijoiden kesken. 

Suurlähettilään mukaan Israelilla ei ole vielä selvää visiota siitä, minkä tahon se tahtoisi Gazassa valtaan nousevan. Länsirannalla valtaa pitävän palestiinalaishallinnon johtoon odotetaan nousevan palestiinalaisteknokraatteja, mutta sekään ei Ben-Yaakovia vakuuta. Myös Netanjahu on tyrmännyt vaihtoehdon, jossa palestiinalaishallinto ottaisi vastuun Gazasta – vaikka Yhdysvaltojen mielestä ajatuksessa olisi järkeä. 

– Muistutan, että palestiinalaishallinto ei tuominnut Hamasin hirmutekoja 7. lokakuuta. Heidän olisi varmistettava, etteivät he anna minkäänlaista tunnustusta Hamasille. Heidän on myös varmistettava, että tuleville sukupolville opetetaan, keitä me olemme ja heitä he ovat. Joten asioiden on muututtava, jos he haluavat osallisiksi.

Tärkeänä ehtona Ben-Yaakov listaa myös sen, että tulevan hallinnon pitää pystyä varmistamaan, ettei terroristijärjestö pääse palaamaan.  

Aluksi pitäisi olla mukana alueellisia toimijoita, suurlähettiläs sanoo. Tällaisia olisivat esimerkiksi Egypti ja jotkut Abraham-sopimusten osapuolet. Abraham-sopimuksilla Israel on normalisoinut suhteensa esimerkiksi Bahrainin ja Arabiemiirikuntien kanssa. 

Ajatus on samansuuntainen esimerkiksi Benny Gantzin ehdotuksen kanssa. Tosin Gantz on ehdottanut, että Gazaan luotaisiin amerikkalaisten, eurooppalaisten, arabien ja palestiinalaisten väliaikainen siviilihallinto, kunnes lopullinen ratkaisu keksittäisiin. Näin voitaisiin ostaa lisää aikaa keksiä vaihtoehto Mahmud Abbasin palestiinalaishallinnolle.

Kaikkea tätä ennen Israel tahtoo sen tavoitteiden Gazassa täyttyvän. Hamas tulee ensin tuhota täydellisesti ja panttivankien palata kotiin, toistaa Ben-Yaakov aiemminkin julkilausutun tavoitteen. 

"Miksi Hamas vapauttaisi yhtäkään panttivankia?"  

Kolmaskin este ratkaisuille ja minkäänlaisten neuvotteluiden etenemiselle on, sanoo Ben-Yaakov: Palestiinan valtion tunnustukset. 

Tällä viikolla Norja, Irlanti ja Espanja ilmoittivat aikovansa tunnustaa Palestiinan valtion. 

YK:n 193 jäsenvaltiosta 140 on tunnustanut Palestiinan valtion. Niiden joukossa on Ruotsi ja pian siis myös Norja. Suomi ei ole tunnustusta tehnyt, mutta tukee kahden valtion mallia alueella. 

Suurlähettilään mielestä tunnustus on palkinto Hamasille. Se puolestaan vaikeuttaa panttivankineuvotteluita, hän uskoo.

– Miksi Hamas vapauttaisi yhtäkään panttivankia, jos he muutenkin saavat haluamansa tekemättä mitään? Meille ei jää mitään, millä neuvotella. 

Israelin mukaan Gazassa on edelleen elossa noin sata panttivankia. 128 onnistuttiin vapauttamaan osana marraskuun tulitaukoa Hamasin kanssa. Yli 30 panttivangin uskotaan kuolleen. 

Espanja, Norja ja Irlanti ovat perustelleet päätöstään tunnustaa Palestiinan valtion sillä, että ne haluavat edistää rauhan muodostumista Lähi-itään. Ben-Haakov katsoo kaikkien palestiinalaisvaltion tunnustusten tekevän päinvastoin. 

Kysymyksen siitä, missä olosuhteissa Israel voisi edes harkita Palestiinan valtion mahdollisuutta suurlähettiläs sivuuttaa täysin.

– Jotain mitä tulee ymmärtää, on se, että 7. lokakuuta muutti maailmankuvamme täysin. Se muutti kaiken, emmekä enää palaa menneeseen. Maailma on nyt meille erilainen.