Onko suussasi hammaspaikkoja? Niitäkin pitää vaihtaa – edessä loppuelämän kierre: "Toisilla tämä jatkuu, kunnes ei ole enää hammasta, mitä paikata"

Suussa on haastavat olosuhteet hampaille ja hammaspaikoille – ja samalla ihastuttavat olosuhteet pöpöille.

– Suu on koko ajan kostea, siellä on sylkeä ja ruumin lämpötila on 37 astetta. Tämä on keinomateriaaleille todella haastavaa, kertoo paikkauksen ja juurihoidon erikoishammaslääkäri Ulla Palotie.

Palotie on ollut mukana tekemässä suomalaista tutkimusta, jossa hammaspaikkoja seurattiin takautuvasti potilasasiakirjoista 13 vuoden ajalta ja havainnoitiin paikkojen kestävyyttä.

Tutkimuksen mukaan laajat muovipaikat kestävät nuorten suomalaisaikuisten takahampaissa vähän alle kymmenen vuotta. Hyvinkin hoidettuja paikkoja saatetaan joutua uusimaan 10–15 vuoden välein.

Paikkaaminen ei paranna hammasta

Hammaspaikkoihin päädytään, koska suuhun on iskenyt karies. Karieksella tarkoitetaan hammassairautta, jossa hampaisiin tulee reikiä. Reikiä puolestaan aiheuttavat bakteerit, joita moni saa suuhunsa jo lapsena.

– Hammaskiille on elimistön kovinta ainetta, mutta karieksessa se pehmenee muun muassa suussa olevien happojen vaikutuksesta. Pehmenemisen taustalla on monta syytä: suussa olevat bakteerit, lisäksi ravinnossa oleva sokeri, hampaiden harjaus ja fluorin käyttö vaikuttavat, sekä se, jos nämä eivät ole tasapainossa, Palotie sanoo.

Hampaiden kiille pystyy korjaamaan itseään jonkun verran. Joskus vauriot ovat kuitenkin liian suuria.

– Jos esimerkiksi happohyökkäyksiä tulee liian usein, kiille ei pysty korjaamaan itseään, Palotie kuvailee.

Happohyökkäys syntyy, kun suun sadat miljoonat bakteerit syövät suuhun tulevia hiilihydraatteja. Ne pitävät erityisesti sokerista, ja tuottavat hiilihydraatteja nautiskellessaan happoja, jotka liuottavat hammaskiillettä.

Alkavaa kariesta voi hoitaa, mutta hoito voi myös epäonnistua. Silloin kariesvaurio etenee hampaan pinnalta syvemmälle hampaaseen.

– Jos se etenee riittävän syvälle, vaurio ei enää pysähdy, vaan se täytyy korvata keinomateriaalilla, Palotie kuvaa.

Käytännössä tämä tarkoittaa hampaan paikkaamista.

Amalgaamipaikoista luovutaan kokonaan

Suurin osa hammaspaikoista tehdään erilaisilla yhdistelmämuoveilla. Vanhemmalla kansalla on edelleen suussaan amalgaamipaikkoja, jotka kestäisivät muovia huomattavasti paremmin.

– Amalgaami on todella kestävää, ihmisillä on todella vanhoja paikkoa suussaan. Yhdistelmämuoveilla tuskin päästään ikinä samaan kestoon, joka näillä paikoilla on. En suosittele amalgaamipaikkoja poistattamaan, ellei ole selkeää syytä, kuten jos hammas on esimerkiksi pahasti lohjennut, Palotie sanoo.

Amalgaamissa on kuitenkin haittansa – esimerkiksi joidenkin tutkimusten mukaan amalgaamista saattaa irrota suussa elohopeaa. Amalgaamipaikkojen käyttö loppuu EU:ssa kokonaan vuoteen 2030 mennessä.

Muovia tai ei, kun hampaaseen on tehty paikka, se ei ole parantanut kariestautia. Paikka ei estä sitä, että sen viereen tulisi uusi reikä. Kun paikan siis kerran suuhunsa saa, alkaakin eräänlainen loputon kehä, jossa paikkaa uusitaan aina uudelleen.

– Toisilla tämä jatkuu, kunnes ei ole enää hammasta, mitä paikata. Silloin koko hammas täytyy poistaa.

Paikat kestävät hieman alle kymmenen vuotta

Palotien ja muiden tutkijoiden tekemän seurantatutkimuksen mukaan paikkojen ikä nuorten aikuisten takahampaissa oli keskimäärin hieman alle kymmenen vuotta. Se on Palotien mukaan tuloksena tyydyttävä.

– Voisihan tuo aika toki olla paljon pidempikin. Tässä oli kyse takahampaiden paikoista ja vielä isoista paikoista, niin kyllä kymmenen vuotta on vähintään tyydyttävä, ellei jopa hyvä tulos. Huono tulos olisi mielestäni 2–4 vuotta.

On niitäkin, joiden paikat kestävät vain muutaman vuoden.

– Usein se liittyy siihen, että suussa tilanne, kuten karies, ei ole hallinnassa. Toinen syy voi olla, että ihminen narskuttelee hampaitaan. Se aiheuttaa niin suurta rasitusta, että paikka ei kestä.

Jos hammasta joutuu paikkaamaan ja paikkaamaan aina uudelleen, lopulta voidaan joutua hoitamaan myös hampaan ydintä. Silloin puhutaan juurihoidosta.

– Hammasta joudutaan juurihoitamaan, jotta paikka saadaan pysymään kiinni, tai bakteerit ovat menneet ytimeen asti, koska reikä on ollut niin iso. Juurihoito ei vahvista hammasta mitenkään, päinvastoin: hammas on juurihoidon jälkeen entistä heikompi. Juurihoidettuun hampaaseen kannattaa tehdä kruunu suojaamaan juurta, ettei se halkea, Palotie sanoo.

Hampaista kannattaa toisinaan ottaa myös röntgenkuva

Hammaspaikka on aina heikompi kuin oma hammas. Sitä, koska hammaspaikkoja pitäisi uusia, ei kuitenkaan voi aina itse tietää. Tutkimusten mukaan tavallisin syy uusia paikkoja on, että vanhan paikan viereen tulee uusi reikä, tai että paikka lohkeaa.

– Välttämättä potilas ei havaitse mitään. Jos hampaasta lohkeaa pala, sen tietenkin kielellä tuntee, mutta reikä paikan alla saattaa olla täysin oireeton, Palotie kuvailee.

Siksi hammastarkastuksessa pitäisikin käydä säännöllisesti. Silloin tällöin hampaistosta pitäisi ottaa röntgenkuva.

Oireettomuuteen Palotie ei luottaisi: vaikka oireita ei ole, suussa voi silti olla jotakin meneillään.

– Jos hampaita on joskus jouduttu paikkaamaan, niitä pitää tutkituttaa. Jos oiretta tulee, tilanne on yleensä mennyt jo paljon vakavammaksi, ja hoitaminenkin on paljon vaikeampaa.

Uhkana pitkäaikainen, krooninen tulehdus

Jos poraaminen oli jo ensimmäisellä kerralla tarpeeksi kamalaa, mielihalu vältellä hammaslääkäriä ja odottaa vielä yksi vuosi voi kasvaa suureksi. Entä, jos vain en uusi hammaspaikkojani? Jos vauriot eivät edes tunnu miltään, mitä väliä niillä on?

Odottelu ei auta ongelmiin – päinvastoin.

– Jos rikkoutunutta paikkaa ei korjata, hammasluu on silloin paljaana. Syljestä bakteerit voivat päästä hampaan ytimeen. Siitä voi tulla pitkäaikainen, krooninen tulehdus hampaan juureen. Jos kuoppa on purupinnassa tai hammasvälissä, se vaikuttaa myös purentaan ja esimerkiksi viereinen hammas voi siirtyä.

Paikan uusiminen sattuu

Sitten seuraavat huonot uutiset: paikan uusiminen tuntuu lähestulkoon samalta kuin sen kiinnittäminen ensimmäisellä kerralla.

– Jos kyseessä on elävä hammas, siinä on hermot, ja hammasta joudutaan preparoimaan poralla, jotta uusi paikka saadaan kiinnittymään. Kyllä kipua voi olla. Ihmisillä on toki erilaiset kipukynnykset, ja puudutusta on totta kai saatavilla, Palotie sanoo.

Hammaslääkäripelko on hyvin tavallista. Siksi siitä kannattaakin kertoa lääkärille heti ensimmäisellä tapaamiskerralla.

– Kyllä koulutuksessa otetaan pelkoasiat hyvin huomioon, koska se on hyvin tavallista, että potilas pelkää, tai vähintään jännittää, Palotie sanoo.

Lisäksi hammaslääkärillä kannattaa käydä säännöllisesti, vaikka se ahdistaisikin.

– Tällöin saa niin sanottua siedätyshoitoa, koska joka käynnillä ei tarvitse välttämättä tehdä mitään.

Jos ei itse saa aikaa varattua, lääkäriä voi pyytää muistuttamaan vuoden kuluttua, tai varaamaan ajan automaattisesti vuoden päähän.

Hyvä suuhygienia pelastaisi paljon

Hammaspaikkoja hoidetaan samalla tavalla kuin muitakin hampaita: hampaat harjataan aamuin illoin fluoritahnalla ja ruoan jälkeen syödään ksylitolipurukumia.

– Kun hammas kerran on paikattu, paikka tarvitsee vielä enemmän ja tarkempaa puhdistusta, Palotie neuvoo.

Lisäksi pitäisi pudistaa hammasvälit.

– Hammasvälit ovat aikuisilla ne, jotka on vaikea pitää puhtaana. Pelkällä harjalla ne eivät tule puhtaaksi.

Hyvä suuhygienia siis pelastaisi paljon, vaikka karies onkin suussa usein ikuinen.

– Valitettavasti se tuppaa olemaan loppuelämän vaiva. Kyllähän hammashoidossa suuntaus on nykyisin se, että kariesta pyritään hallitsemaan. Kariesta ei voi parantaa kokonaan, mutta sitä voi hallita.

Hammaslääkäri ei kuitenkaan voi hallita kariesta yksinään. Vastuu on potilaalla.

– Hammaslääkäri voi olla apuna, mutta kyllä suurin työ on potilaalla itsellään, Palotie sanoo.

Tulevaisuudessa hammaspaikat voivat olla historiaa

Tulevaisuudessa hammaspaikatkin voivat tosin olla muisto vain. Kantasolujen avulla voisi olla mahdollista kasvattaa kokonaan uusia hampaita.

– Olisi hieno asia, jos keksittäisiin tapa, jolla hammas pystyy itse itseään korjaamaan: että vauriokohtaan syntyisi uutta hammasluuta ja kiillettä. En kuitenkaan näe, että tällaista olisi nopeasti tulossa, ainakaan kaupalliseen käyttöön. 

Edistysaskelia odotellessa meistä jokainen joutuu rohkaistumaan hammaslääkärin pakeille.

Lue kaikki lifestyle-aiheiset artikkelit!

Tutkimuksessa seurattiin yli 3 000 helsinkiläisen terveyskeskuksessa hoidetun nuoren aikuisen takahampaiden paikkojen kestävyyttä takautuvasti potilasasiakirjoista 13 vuoden ajalta. Laajemmat takahammaspaikat kestivät 25–30 prosenttia lyhyemmän ajan kuin pienemmät paikat. Suurin osa 5 500 paikasta oli tehty yhdistelmämuoveilla.

Osittaiset lähteet: Terveyskirjasto.fi, Hammaslaakariliitto.fi, Duodecimlehti.fi, Kaypahoito.fi,  Yle.fi, Helda.helsinki.fi