Moni empii hampaiden oikomista kauemmin kuin itse hoito kestäisi – yksi asia varmistaa pysyvän tuloksen: "On aika yllättävää, että pitkänkin ajan jälkeen..."

Oikomishoidon yleinen syy on purentavirhe; esimerkiksi hampaiden puhdistaminen on vaikeaa, koska hampaat ovat asettuneet suuhun liian ahtaasti. Moni nykypotilas saapuu vastaanotolle myös ulkonäöllisistä syistä.

– Itselleni eniten potilaita tulee esteettisistä syitä, kuvailee yleishammaslääkäri Sanna-Liisa Untamala Oral Hammaslääkäreiltä.

Hän on erikoistunut Invisalign-menetelmään, jossa hampaat oiotaan yksilöllisesti valmistettujen, ohuiden ja läpinäkyvien muovikalvojen avulla. Kyseinen tuotemerkki on kalvoista tunnetuin; Amerikassa vaikuttaa myös ClearAligner, Saksassa taas Orthocaps.

Lue myös: Hampaan juurihoito on monille kauhistus, vaikka karmea maine on menneiden vuosikymmenten peruja: "Voi olla esimerkiksi tukehtumisen pelkoa"

Kalvotekniikka on verrattain uusi

Kalvotekniikka on maailmallakin verrattain uusi, Suomessa vielä uudempi. Meillä kalvoja käytetään erityisesti yksityisillä lääkäriasemilla.

Myös monille lapsuudesta tutut oikomisvälineet, kuten hammasraudat, "kumilenkit" ja muut kojeet, ovat nekin edelleen käytössä. Oikomislaitteista puhuttaessa käytetään usein nimistystä oikomiskoje tai pelkkä koje. 

– Esteettisyyden takia läpinäkyvät kojeet ovat tulleet suosituiksi erityisesti aikuisilla ja nuorisolla. Jos joutuu olemaan paljon esillä, esteettisyydellä voi olla enemmän merkitystä, Untamala kuvailee.

Lue myös: Alicia, 36, menetti hampaansa raskausaikana – tältä suu näyttää nyt: "Ei ole helppo katsoa itseään..."

"Näkemättä suuta ja hampaistoa ei voida sanoa..."

Kalvohoitoja koskevia tutkimuksia on toistaiseksi määrällisesti vähän. Tutkimusten mukaan kalvo-oikominen sopii lievien tai keskivaikeiden purentavirheiden hoitoon aikuisilla. Niillä voisi siis hoitaa esimerkiksi yläetuhampaiden väliin jääneen raon tai ahtaasti olevat etuhampaat.

Vaikeissa purentavirheissä oikomisen erikoishammaslääkäri määrittää sopivan oikomistavan. Se, millaisella kojeella oikomishoito tehdään, on yksilöllistä.

– Näkemättä suuta ja hampaistoa ei voida sanoa, millainen hoito on mahdollista. Kaikki riippuu siitä, mikä kokonaistilanne suussa on, Untamala kuvailee.

Lue myös: Kuulostaako tavalliselta aamultasi? Älä sorru hammaspesun helmasyntiin – yksikin reikä on hälytysmerkki

"Suurelta osin ovat hoidettavissa"

Useimmat purentaviat voidaan kuitenkin korjata.

– Jos puhutaan esimerkiksi hampaiden etualueen ahtaudesta, kyllä ne suurelta osin ovat hoidettavissa. Jos taas ahtaus on hyvin laajaa, voidaan joutua harkitsemaan, pitääkö joku hammas poistaa tilan saamiseksi.  

Jotta oikomishoito voidaan aloittaa, suun tulee olla terve. Siksi esimerkiksi hammaskivi, iensairaudet ja muut mahdolliset ongelmat tulee hoitaa ensin.

Katso myös: Tiesitkö tätä? Hampaan paikkaaminen ei paranna kariesta. Juttu jatkuu videon alla.

Nuoret, jotka eivät koskaan hymyile valokuvissa

Vaikka moni yhdistää oikomishoidot mielessään ala-asteikään, hampaat voivat ahtautua tai hammasvälien rako suurentua myös aikuisiällä. Oralin teettämän kyselyn mukaan 20–40-vuotiaista suomalaisista 48 prosenttia harkitsee oikomishoitoa esteettisistä syistä.

Myös Untamala tapaa vastaanotollaan nuoria aikuisia, jotka eivät koskaan hymyile valokuvissa. Esimerkiksi vinot hampaat voivat aiheuttaa epävarmuutta­.  

– Jos jokin asia suussa häiritsee, sillä on usein aika iso sosiaalinen vaikutus. Jos ei ikinä hymyile, se rajoittaa aika paljon, Untamala sanoo.

Toisaalta oikomishoidon aikana voi tuntua, että muut tuijottavat suuta tai oikomiskojetta, vaikka oikeasti he eivät kiinnitä siihen juurikaan huomiota.

Lue myös: Tiesitkö? Yleinen suuoire voi johtua myös raskaudesta – somepaljastus sai naiset varpailleen

Moni saattaa harkita kauemmin kuin mitä itse hoito kestäisi

Moni saattaa miettiä oikomishoidon aloittamista kauemmin kuin mitä itse hoito lopulta kestäisi. Toisaalta miettiminen on tärkeää: oikomishoito vaatii sitoutumista. Mielikuva kuitenkin on osin vanhentunut, ja hoito voi lopulta ollakin nopea, vaikka mielikuvissa se kestää vuosikausia. Kesto riippuu siitä, mitä ollaan korjaamassa.

Lyhimmillään oikominen voi kestää vain 3–4 kuukautta, mutta toisaalta laaja oikomishoito vie useamman vuoden.

– Aina kannattaa käydä oikomishoidon konsultaatiossa, sehän ei sido mihinkään. Siellä saa arvokasta tietoa, kuten käsityksen siitä, mikä on mahdollista. Lyhyessäkin ajassa voi saada isoja tuloksia. Aina kannattaa käydä kuulemassa, mitä mahdollisuuksia on, vaikkei ikinä siihen ryhtyisikään, Untamala kannustaa.

Katso myös: Ahdistaako hammaslääkäri? Esittelyssä yleisimmät työvälineet – tätä niillä tehdään. Juttu jatkuu videon alla.

– Hymyn määrä lisääntyy hoidon aikana. Se on hammaslääkärin näkökulmasta älyttömän palkitsevaa, kun huomaa, että ihmisen tyytyväisyys omaan hymyyn lisääntyy.

Lue myös: Hampaansa menettänyt entinen huumeaddikti koki hurjan muodonmuutoksen – tältä hän näyttää nyt

Oikomishoito ei satu, mutta tuntuu

Oikomishoito ei satu , mutta se voi ajoittain tuntua epämiellyttävältä. Hampaat ovat arat, koska niissä alkaa esimerkiksi kalvojen käytön myötä tapahtua pientä liikettä.

– Oikomishoidossa hampaat tarvitsevat liikettä, jotta ne saadaan oikeaan asentoon. Sanon itse potilailleni, että ensimmäinen viikko tai kaksi kannattaa varautua siihen, että hampaat ovat arat. Suussa pienetkin muutokset tuntuvat herkemmin, Untamala kuvailee.

Kalvohoito on kuin treenaamista: ensimmäinen kalvo usein tuntuu eniten, mutta jatkossa tuntuma vähenee. Kalvot napsautetaan itse suuhun, ja ne voi itse myös poistaa. Kiinteitä hammasrautoja taas ei irroteta kesken hoidon.

– Kalvo-oikomisessa käytetään kiinnikkeitä eli otepintoja, jotka ovat ikään kuin pieniä muovinappuloita hampaan pinnoilla. Ne auttavat kalvoa haluttujen liikkeiden toteutumisessa ja pitävät kalvon kiinni, Untamala kuvaa.

Lue myös: Niskat jumissa, pahanhajuinen hengitys ja akne – miksi kasvomaskin pitäminen aiheuttaa kaikkea tätä?

Kalvoja käytetään 20–22 tuntia vuorokaudessa

Toisaalta oikomiskalvojakaan ei kannata poistaa pitkäksi aikaa. Niitä tulisi hoidon aikana käyttää 20–22 tuntia vuorokaudessa. Käytännössä kalvot siis poistetaan vain syömisen ja hammaspesun ajaksi pois.

– Kalvo peittää isosti hampaiden pintoja, eikä syöminen ne suussa ole hygieenistä. Kaikissa oikomishoidoissa suuhygieniasta huolehtiminen on hyvin tärkeää ja oikomishoidon toteutumisen edellytys. Sitoutumisella tarkoitetaan sitä, että hyvän suuhygienian lisäksi täytyy huolehtia myös siitä, että kalvot ovat riittävästi suussa.  

Lue myös: "Kidutusväline", joka auttaa laihtumaan – tutkijoiden keksintöä kritisoidaan: "Piti ihan tarkistaa, onko tuo joku vitsi"

Tulos ei välttämättä ole ikuinen – ylläpitohoitoon täytyy sitoutua

Oikomishoito saatetaan joutua joskus tekemään uudelleen – tulos nimittäin ei ole ikuinen, jos retention lyö laimin.

Ylläpitohoidolla eli retentiolla tarkoitetaan halutun tuloksen ylläpitämistä ja palautumisen estämistä. Se siis varmistaa, ettei oikomishoidon tulos heikkene. 

– Hampaiden palautumistaipumus on kaikista voimakkain ensimmäisen vuoden ajan heti hoidon päätyttyä. Oikomishoitoon täytyy sitoutua, mutta yhtä lailla ylläpitohoitoon täytyy sitoutua. Sekin suunnitellaan yksilöllisesti, Untamala sanoo.

Käytännössä ylläpitohoito on suuhun asetettava koje, esimerkiksi kalvo tai hampaiden taakse kiinnitettävä ohut retentiolanka, jota tulee käyttää oikomishoidon jälkeen.

– Sitä, kenellä palautumista tapahtuu paljon ja kenellä ei, ei oikein voida ennustaa. On aika yllättävää, että pitkänkin ajan jälkeen hammas saattaa lähteä palautumaan. Siksi itse ohjeistan asiakkaitani, että oikomishoidon tuloksista täytyy huolehtia käytännössä loppuelämän.

Lue myös: Tunnetko suusi "tulehdusprosentin"? Hammaslääkäri kertoo, mikä on BOP-indeksi, ja miksi sillä on väliä

Katso myös: Ei ole hankalaa! Tässä viisi helppoa vinkkiä parempaan suuhygieniaan:

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Oral Hammaslääkäreiden tilaama ja Innolinkin loppuvuodesta 2020 toteuttama selvitys kartoitti 20–40-vuotiaiden suomalaisten näkemyksiä ja ennakkoluuloja oikomishoitoon liittyen. Kyselyyn osallistui 1147 vastaajaa. 

Osittainen lähde: Yle.fi, Yle.fi 2, Hammaslaakarilehti.fi, Hammaslaakarilehti.fi 2,Terveyskirjasto.fi