Suomalaistenkin keittiöihin on ilmestynyt klassisen kahvinkeittimen rinnalle erilaisia kahvilaitteita. Tietyille ihmisille suodatinkahvi on kuitenkin se terveellisin vaihtoehto.
Se, millä tavalla valmistettuna nautit kahvia päivittäin, voi vaikuttaa joissain tapauksissa merkittävästi verenkierron kolesterolipitoisuuteen.
Tiesitkö? 1.10. vietetään kansainvälistä kahvipäivää.
Yksinkertaisimmillaan olennaista on, onko kahvi suodatettu suodatinpaperin läpi vai ei. Suodatinpaperi nimittäin nappaa kahvista rasvayhdisteen nimeltään kafestoli.
Terveystalon ravitsemusterapeutti Reija Männikön mukaan kyseessä ei ole ollut mitenkään iso terveyshuoli suomalaisten keskuudessa, sillä Suomessa perinteinen tapa nauttia kahvia on juuri suodatinkahvi.
– Toista oli muutama vuosikymmen sitten, kun enemmän tehtiin vaikkapa pannukahvia. Toki nyt keskustelu on uudelleen aktivoitunut sen myötä, että on tullut uudenlaisia kahvinvalmistustapoja, Männikkö toteaa ja viittaa esimerkiksi kapseli-, automaatti- ja erikoiskahveihin, joista suodattaminen puuttuu.
Riippuen kolesteroliarvoista, sukurasitteista ja kahvin juontitavoista, kahvin valmistustavalla voi olla paljonkin väliä terveyden kannalta.
Lue myös: Neljä ruokavaliomuutosta, joilla alennat kolesterolia
Kafestoli vaikuttaa kolesteroliin maksan kautta
Sitä, miten tarkalleen ottaen kafestoli verenkierron kolesterolipitoisuuteen vaikuttaa, ei tarkalleen tiedetä.
– Jollain tavalla se ilmeisesti tulee sitä kautta, että kafestoli vaikuttaa maksassa. Maksa on keskeinen verenkierrossa olevien eri kolesteroliyhdisteiden pitoisuuksien säätelijä, Männikkö kertoo.
Kafestoli vaikuttaa kolesterolipitoisuuteen maksan kautta.
Kafestoli vaikuttaa nimenomaan niin sanottuun "pahaan kolesteroliin" eli LDL-kolesterolin arvoon.
Männikön mukaan nykykäsityksen valossa kafestolilla ei ole vaikutusta muihin kolesteroliarvoihin, kuten "hyvään" HDL-kolesteroliin tai triglyseridiarvoihin.
Lue myös: Oireet, jotka voivat olla merkki vakavasta maksasairaudesta: "Tärkeää, että todetaan ajoissa"
Kafestolin vaikutus riippuu juodun kahvin määrästä
Kafestolin vaikutus verenkierron kolesteroliarvoihin riippuu siitä, paljonko kahvia tulee juotua päivittäin.
Suomalainen juo päivässä keskimäärin viisi kahvikupillista (yksi kupillinen on noin 1,25 desiä).
Jos juo tämän määrän suodattamatonta kahvia, sen vaikutus kolesteroliarvoon on noin 0,3–0,4 yksikköä. Prosentteina tämä olisi noin 5–10 prosentin lisäys verenkierron kolesteroliarvoon.
Keskivertosuomalainen juo päivässä viisi kupillista kahvia.
Lukua voi koittaa hahmottaa paremmin vertaamalla sitä esimerkiksi kolesterolia alentavien tuotteiden, kuten kasvistanolia tai –sterolia sisältävien levitteiden vaikutukseen.
– Niiden vaikutus on keskimäärin kymmenen prosenttia, eli ne alentavat kolesterolia sen verran, Männikkö kertoo.
Jos on kahvin suurkuluttaja ja juo enemmän kuin 10 kuppia päivässä, vaikutus kolesteroliarvoon voi olla jopa yhden yksikön verran.
– Aletaan puhua jo ihan merkittävästä vaikutuksesta kolesteroliarvoihin, Männikkö toteaa.
Työpaikan automaattikahvikone saattaa tarjoilla joko suodatettua tai suodattamatonta kahvia.
Suurin ja merkittävin vaikutus verenkierron kolesterolipitoisuuksiin on kuitenkin ruokavaliosta saatavan rasvan laadulla.
– Siihen verrattuna kahvista saatavan kafestolin määrä on huomattavasti vähäisempi. Paljon merkittävämpää on ruokavalion rasvan laatu, Männikkö toteaa.
Lue myös: Näin kahvi voi vaikuttaa päivittäisen liikunnan ja unen määrään sekä sydämeen – tutkija kertoo, missä tapauksessa kahvia ei kannata juoda
Miten suodatinpaperi suojelee kafestolilta?
Suodatinkahvia valmistaessa haitallinen rasvayhdiste jää suodatinpaperiin, jolloin suodatinkahvia on Männikön mukaan veren kolesterolipitoisuuden hallinnan näkökulmasta turvallista käyttää.
Myös pikakahvit on valmistettu suodatinkahvista, jolloin nekään eivät sisällä kafestolia.
Rasvayhdiste kafestoli jää kahvinkeittoprosessissa suodatinpaperiin.
Sen sijaan esimerkiksi perinteinen pannukahvi sisältää kafestolia.
Kapselikahvi- ja erikoiskahvikoneista sekä esimerkiksi työpaikoilla olevista kahviautomaateista kahvi saattaa tulla kuppiin suodatuksen kautta tai ilman sitä. Osassa laitteista voi olla myös metallinen suodatin.
Sydänliiton sivuilla arvellaan, että metallinen suodatin päästää myös kafestolia läpi.
Lue myös: Tässä on Suomen paras suodatinkahvi 2023
Pitääkö kahvin vaikutuksesta kolesteroliarvoon huolestua?
Jos henkilöllä on havaittu korkea kolesteroli ja lähdetään hakemaan keinoja, joilla arvoa voitaisiin laskea, yksi kupillinen suodattamatonta kahvia päivässä ei keikuta Männikön mukaan venettä suuntaan tai toiseen.
– Mutta jos vähänkään enemmän juo, niin kyllä tämä on yksi sellainen asia, mitä kannattaa muuttaa, jos vain suinkin mahdollista, Männikkö toteaa.
Pannukahvia voi jatkossakin juoda huoletta, jos kolesteroli ei ole koholla.
Jos siirtyminen suodatettuun kahviin alentaisi kolesteroliarvoa edellä mainitun 0,3–0,4 yksikön verran ja rinnalla pystyisi tekemään myös muita kolesteroliarvoa madaltavia muutoksia, vaikutus voi olla jo merkittävä.
– Vaikka yksittäisenä tekona se saattaa tuntua pienelle, pienistä puroista sitten kuitenkin kasvaa iso virta, Männikkö sanoo.
Jos kolesteroliarvot ovat kuitenkin normaalit, eikä tiedossa ole sukurasitetta korkeaan kolesteroliin, voi suodattamattomiakin kahveja juoda Männikön mukaan vapaammin.
Lue myös: Pirullinen vaiva vaanii miljoonien suomalaisten henkeä – tässä vaiheessa pelkkä elämäntaparemontti ei enää riitä
Lue myös: Kananmuna päivässä? Tutkimus selvitti, suurentaako tapa terveysriskejä
Katso myös: Kaupan halvin kahvi yllätti totaalisesti makutestissä – Halpa vs. kallis -raati: "Mikä meitä vaivaa?"
7:44
Halpa vs. kallis -sarjan Fanni ja Petra testasivat suomalaisten arjen ja juhlan suosikit, eli vaaleapaahtoiset kahvit. Erihintaiset sumpit maisteltiin vertailussa tuttuun tapaan sokkona, eli arvovaltainen raati ei tiennyt, mitä ja minkä hintaista tuotetta joivat.