Turussa merikeskus Forum Marinumissa avattiin tänään Kultarantojen hohtoa - Presidenttien veneet -näyttely, jossa esitellään kaikki kahdeksan Kultaranta-venettä. Näyttelyn helmenä on ensimmäinen Kultaranta, joka on entisöity entiseen hohtoonsa. Esillä on kolme presidenttien käytössä ollutta venettä.
Aurajoen pinta on lähes tyyni ja syyskuun aurinko paistaa lämpimästi. Auringon säteet saavat Kultaranta VIII:n harmaat kyljet väreilemään lämmöstä. Alus seisoo kiinnitettynä laituriin kuin valvoakseen edeltäjiensä eläkepäiviä.
Kultaranta VIII -alus otettiin käyttöön vuonna 2008 presidentti Tarja Halosen aikana. Kotvan matkan päässä näyttelyrakennuksen edustalla on 1980-luvulla valmistunut Kultaranta VII. Aluksen entinen päällikkö kuvaa alusta vakaaksi kuten isäntänsä presidentti Mauno Koivisto.
– Se painaa 17 tonnia ja sillä on syvä v-pohja, eikä sitä ole tarkoitettu kulkemaan plaanissa. 24 solmua on hyvä tuollaiselle alukselle. Se kulkee kuin juna ja on hyvin merikelpoinen. Kaikessa aallokossa voi juoda kahvia ja vaikka drinkkiäkin, sanoo Ralf Hjort, joka toimi aluksen päällikkönä vuodesta 1987 vuoteen 1994.
Kultaranta VII tuli tutuksi myös Presidentti Mauno Koiviston tyttärelle Assi Koivistolle. Hän pääsi nauttimaan veneen kyydistä 11 vuotta, sinä aikana veneestä ja sen päälliköistä Reijo Nikkasesta ja Ralf Hjortista, tuli perheelle hyvin läheisiä.
Presidenttien veneitä näyttelyssä Turussa syyskuun 6. päivänä 2017.
– Ei sillä kovin kaukana käyty. Porissa asti muistaakseni. Vanhempani yöpyivät siinä yhden kerran. Aamulla he olivat käärmeissään, koska generaattori oli ollut päällä ja se oli hurissut ja sisällä oli ollut kuuma. Ja minä, joka oli kortteerimajoituksessa rannalla, ajattelin jälkeenpäin, että he eivät edes tajunneet kuinka siistiä olisi ollut saada yöpyä tuossa veneessä, kertoo Koivisto.
Kultaranta VII kuten myös muissa aluksissa on nähty myös valtiovieraita.
– Olin kerran saattamassa Boris Jeltsiniä sinne kyytiin muistelin kyllä, että turvamiesten joukossa kulki sellainen juttu, että tämä on yhteysvene joka vie presidentin huvijahdille, kertoo Koivisto.
Näyttelyn ehdoton helmi
Sisällä museossa on hämärää. Siellä kiiltelee kromi ja punaruskea mahonki. Suomen valtioliput ovat ylväästi esillä veneen keulassa kuin tuulessa tai vauhdissa heiluen. Näyttelyn ehdoton helmi on 1921 valmistettu ensimmäinen Kultaranta-vene. Sen nykyinen omistaja Ismo Postareff entisöi venettä noin tuhat tuntia. Projekti sujui helposti, koska vastaavasta veneestä oli jo aiempaa kokemusta. Veneen runko oli säilynyt hyvässä kunnossa lasikuidun ansiosta.
– Viimeksi se oli käytössä Velkualla, jossa sillä kuljetettiin lapsia saarelta mantereelle kouluun. Veneen runko oli lasikuidulla suojattu, sillä ajettiin aika kovassa kelissä, sohjossa ja jäässä. Lasikuitu suojasi venettä ja kun se otettiin pois, alta löytyi hyvä Honduras -mahonki, kertoo Ismo Postareff.
Ensimmäistä Kultaranta venettä ovat varmuudella käyttäneet K. J. Ståhlberg, Kristian Relander, Pehr Evind Svinhufvud ja Kyösti Kallio.
Nyt venettä pääsee ihailemaan museossa, se on palannut juurilleen, sillä vene on rakennettu vastarannalla Andrée & Rosenqvistin veistämöllä.
– Kyllä se on hienoa, että pääsee tänne synnyinseuduilleen. Vene on ollut Varsinais-Suomessa koko historiansa ajan. On hienoa, että se pääsee viettämään eläkepäiviä tänne Forum Marinumiin, sanoo Postareff.
Näyttelyssä esillä olevilla veneillä olisi runsaasti tarinoita kerrottavanaan, jos ne vain osaisivat puhua. Tarinoita voi kuitenkin kuulla miehistön kertomina merikeskus Forum Marinumissa aina tammikuun alkuun asti.
1:56
