Toukokuun lopulla 80 vuotta täyttänyt popkulttuurin legenda Bon Dylan esittäytyy Helsingissä tällä kertaa kuvataiteilijana. Amerikkalaisesta yksityiskokoelmasta koottu laaja näyttely on kuin hotelliin eristetyn rocktähden karu keikkapäiväkirja siveltimellä. Teokset ovat olleet esillä aiemmin vain kerran Saksassa 14 vuotta sitten.
Kun hotellihuoneeseen sulkeutunut tähti piirtää, ei synny suuria julistuksia. Syntyy vain lähinnä sitä, mitä mies ympärillään näkee. Huonekaluja ja maisemia ikkunoista. Tai auton peräkärry ja lasten liukumäki. Bob Dylanin teokset ovat liikuttavan arkipäiväisiä.
Runoilija ja rehevät muusat
– Piirtäminen oli hänen tapansa maadoittaa itsensä, rauhoittua pitkillä kiertueilla, kuvailee näyttelyn vastaava tuottaja Jani Wilund.
Dylan siis ensin piirsi teokset ja vuosien jälkeen ne suurennettiin. Dylan tarttui väripensseliin ja tuloksena on värimaailmaansa myöten seesteistä taidetta.
– Helposti lähestyttäviä, mutta silti niistä löytyy tarkkaan katsomalla syvempiä tasoja – kuin hänen musiikissaan ja teksteissään, analysoi Wilund.
Backyard-niminen teos.
Näyttelyssä on esillä myös muotokuvia, joita hän on maalannut niin mies- kuin naisystävistään. Erityinen sarja on "Runoilija ja hänen muusansa". Avoimia ja reheviä muotokuvia.
Mitä Dylan tekikään Warhollin maalaukselle
Bob Dylan on mystinen populaarikulttuurin jumalhahmo. Lauluntekijä ja Nobel-palkittu lyyrikko kasvoi 1960-luvun maailmantuskastaan monen sukupolven sivistäjäksi. Näyttelyssä on mukana myös kiehtova elokuva yhteistyöstä Dylanin nuoruuden ystävän Andy Warholin kanssa – 56 vuoden takaa.
Mirror Image -niminen teos.
Laajan tilansa Helsingissä saa myös Warhol. Esillä on ikonisen pop-taiteilijan julistenäyttely. Palkkioksi elokuvasta Warhol antoi aikoinaan Dylanille Elvis-maalauksensa, joka on näyttelyssä julisteena. Ja mitä tekikään Dylan.
– Hän otti maalauksen vastaan, mutta vaihtoi sen sittemmin sohvaan. Dylan on myöntänyt, että se oli hänen elämänsä huonoin vaihtokauppa, nauraa näyttelyn tuottaja Jani Wilund.