Kysyimme Autoliiton koulutuspäälliköltä Teppo Vesalaiselta, miten auton vauhtia kuuluu oikeaoppisesti hidastaa erilaisissa tilanteissa.
Hätäjarrutus tehdään painamalla kytkin – jos autossa sellainen on – sekä jarru voimakkaasti ja nopeasti pohjaan. Nopealla polkaisulla saadaan aktivoitua hätäjarrutustehostin, jolloin jarruvoiman määrä moninkertaistuu. Hidastuvuus on tällöin paras mahdollinen. Useissa autoissa hätäjarrutustehostimen aktivoituminen saa auton jarruvalot vilkkumaan ja sytyttää auton pysähdyttyä myös hätävilkut.
Mikäli autossa on lukkiutumattomat ABS-jarrut, ei järjestelmästä kuuluvaa rutinaa ja polkimen värinää jalan alla saa pelästyä. Ne kuuluvat asiaan. ABS-järjestelmä mahdollistaa auton ohjattavuuden hätäjarrutuksen aikana.
– Tehokkaan hätäjarrutuksen ehdoton edellytys on, että kuljettaja on säätänyt ajoasennon oikein. Kun istuin on riittävän lähellä polkimia, saadaan jarrupoljin painettua pohjaan nopeammin ja voimakkaammin. Tällöin kuljettaja ei myöskään nouse ylös penkistä jarrua painaessaan, Vesalainen muistuttaa.
Mikäli hätäjarrutuksesta huolimatta joudutaan onnettomuuteen, on ajoasennolla iso merkitys myös vammautumisriskin kannalta. Jos kuljettajan istuin on säädetty liian kauas, on hänellä hätäjarrutuksessa jalka aivan suorana. Tällöin jarrutus on tehoton ja törmäystilanteessa törmäysvoimat välittyvät suoraa jalkaa pitkin lonkkaan. Lonkkavauriot ovat monesti vaarallisia ja parantuvat hitaasti.
– Istuin tulisikin säätää niin, että kytkimen ja jarrun ollessa pohjassa kuljettajan polvet jäävät koukkuun. Tällöin polvi joustaa mahdollisessa törmäyksessä, eivätkä törmäysvoimat välity suoraan lonkkaan, Vesalainen ohjeistaa.