Suomessa esiintyy ikäsyrjintää enemmän kuin muissa pohjoismaissa. Ikäsyrjintä näkyy laillisuusvalvonnassakin, sillä työelämäyhteydenotoista sen on yleisin syrjintäperuste. Yrittäjä Reetta Rajala perusti vapaaehtoisliikkeen asiaa korjaamaan.
Viime viikkoina sosiaalisessa mediassa on käyty vilkasta keskustelua siitä, miten paljon ikäsyrjintää esiintyy.
Keskustelu sai alkunsa, kun kokenut yrittäjä Reetta Rajala, 57, sai headhunterilta, rekrytointialan ammattilaiselta, puhelun, jossa hän tiedusteli tietäisikö Reetta ketään sopivaa henkilöä avoinna olevaan toimitusjohtajan tehtävään. Puhelussa hän totesi Rajalan olevan tehtävään pätevä, mutta tämän olevan tehtävään liian vanha.
Rajala kirjoitti käymästään keskustelusta julkaisun LinkedIniin, joka sai aikaan valtavan somemyrskyn.
– Olen saanut 800 yhteydenottoa ja 3,3 miljoonaa impressiota, näyttökertaa, minun LinkedInissä. Aikamoista pyöritystä somejulkaisuni jälkeen, Rajala kertoo.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa työskentelevä erityisasiantuntija Jussi Aaltonen tunnistaa ongelman hyvin.
– Ikäsyrjintä näkyy työelämäyhteydenotoissa, sillä se on siellä yleisin syrjintäperuste. Jos katsomme vielä työelämän sisällä eri alueita, niin rekrytointisyrjintää on puolet näistä ikäsyrjinnöistä.
Lue myös: Headhunter soitti Reetta Rajalalle ja sanoi tämän olevan liian vanha työtehtävään – "Vähän hätkähdin kyllä"
Tilastot puhuvat karua kieltä
Suomi näyttäytyy huonossa valossa, kun vertaillaan tilannetta esimerkiksi naapurimaa Ruotsin kanssa.
– Tilastojen valossa on selvää, että Suomessa on ikäsyrjintää. Suomessa on selvästi pahempi tilanne kuin esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa. Meillä on enemmän työttömiä yli 55-vuotiaissa kuin Ruotsissa. Myös työllisyys yli 60-vuotiaissa on huonompi, Rajala kuvaa.
Yrittäjän mukaan Suomessa on edelleen paljon harhakäsityksiä siitä, millainen työntekijä yli 55-vuotias on, vaikka itseasiassa tutkimusten mukaan vanhemmat työntekijät ovat esimerkiksi sitoutuneempia kuin nuoret.
– Mehän olemme tuottavampia tutkimusten mukaan, me olemme sitoutuneempia, meillä ei ole enää päiväkotiin kiire, me olemme luovempia kuin nuoremmat. Eli se ymmärrys siitä, minkälaisia olemme työntekijöinä on väärä, Rajala luettelee.
Joskus voi olla vaikeaa osoittaa, että päätöksen taustalla olisi ollut työntekijän tai työnhakijan ikä. Keinoja siihen kuitenkin löytyy.
– Jos syrjintää epäillään, niin voidaan lähteä tekemään ansiovertailua ja katsomaan, että onko mahdollisesti ansioituneempi henkilö ohitettu tai onko jotain muita soveltuvuuteen liittyviä asioista, jotka vaikuttavat siihen, Aaltonen kertoo.
– On aivan mahdollista yksittäistapauksissa osoittaa syrjintä ja näitä myös tuomioistuimissa käsitellään ja tuomitaan syrjinnästä, Aaltonen jatkaa.
Kaikesta sisuunnuttuaan Rajala päätti perustaa vapaaehtoisliikkeen 55+ Rise and Shine. Sen tavoitteena on nostaa Suomen kilpailukykyä varmistamalla ikädiversiteetin toteutuminen ja kokemuksen hyödyntäminen työpaikoilla.