Pirkanmaalla asuva Heidi*, 15, joutui huostaanotetuksi viime kesänä. Tätä edelsi pitkään jatkuneet mielenterveysongelmat ja itsetuhoisuus. Lopulta vanhempien ainoaksi vaihtoehdoksi jäi laittaa tyttö lastensuojelulaitokseen, mutta sekään ei osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Vain muutaman kuukauden laitoksessa asuttuaan Heidi raiskattiin.
Heidin vaikeudet alkoivat jo ala-asteella. Vanhemmat kiinnittivät huomiota, kun neljännellä luokalla tytön keskittyminen oli heikkoa, läksyjen teko ei luonnistunut ja lapsi oli jatkuvasti levoton.
Vanhemmat veivät Heidin tutkimuksiin ja lapsella diagnosoitiin ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö.
– Heidi oli ollut tunnollinen koulussa, mutta läksyjen teko ei enää sujunutkaan ja hän oli hyvin keskittymiskyvytön. Lisäksi Heidillä alkoi olla käytöshäiriöitä kotona, isä kertoo.
Lue myös: Maria alkoi käyttää huumeita 12-vuotiaana – karkasi kymmeniä kertoja lastenkodista ja joutui miesten hyväksikäyttämäksi: "Ne ovat hirveän traumaattisia kokemuksia"
Olematon itsesuojeluvaisto
Ongelmat Heidin kanssa jatkuivat, ja pari vuotta ADHD-diagnoosin jälkeen Heidillä todettiin myös Aspergerin oireyhtymä. Se on autismikirjoon kuuluva neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö.
– Tyttäremme itsesuojeluvaisto on olematon. Hän luottaa vääriin ihmisiin herkästi autisminkirjonsa takia ja lähtee vieraiden mukaan. Näin on ollut aina, äiti kertoo.
– Heidi ei ole koskaan pelännyt mitään: ei korkeita paikkoja, ei pimeää, ei kovaa vauhtia, ei yhtään mitään. Hän on pelottomuudessaan itselleen vaarallinen ja joutuu vaarallisiin tilanteisiin, koska ei osaa varoa. Heidi ei osaa välittää seurauksista, koska hän ei pysty ajattelemaan tulevaisuuttaan saati edes 15 minuuttia eteenpäin. Hän osaa ajatella vain nykyhetkeä, isä kuvailee.
Koulunkäynti jäljessä
Heidi selvitti tiensä kuitenkin ala-asteelta yläkouluun, mutta siellä ongelmat pahenivat. Koulunkäynti huononi ja käytöshäiriöt lisääntyivät.
Heidin pitäisi olla nyt yläkoulun 9. luokalla, mutta hän suorittaa vasta kahdeksatta luokkaa.
– Hän on pahasti jäljessä koulunkäynnissä, koska hän ei ole saanut ongelmiensa takia koulua käytyä, isä kertoo.
Viime kevättalvella koronaepidemia iski Suomeenkin kovaa ja yhteiskunta sulkeutui. Samalla loppui myös Heidin saama apu psykiatrisella osastolla.
– Heidi oli ollut itsetuhoinen jo jonkin aikaa ja hän oli välillä joitakin viikkoja nuorten psykiatrisella osastolla sairaalassa. Kun korona tuli, osasto suljettiin resurssipulan vuoksi ja sanottiin, että Heidille ei ole enää paikkaa.
Lue myös: Poliisi huolestunut nuorten väkivaltarikoksista – etenkin lastensuojelun asiakkaat näkyvät tilastoissa: "He joutuvat rikosten uhriksi ja tekevät rikoksia"
Vaikea päätös
Heidi palasi osastolta kotiin asumaan, mutta koronarajoitusten ja kotona asuvien riskiryhmäläisten vuoksi hän ei saanut käytännössä käydä ulkona tapaamassa edes kavereitaan.
Hän alkoi oireilla pahemmin ja osoittaa mieltään rajoituksista. Itsetuhoisuus kasvoi entisestään, ja lopulta Heidi yritti taas itsemurhaa viime keväänä. Isä vei lapsensa sairaalaan.
Vanhempien eteen tuotiin vaikea päätös.
– Meille tarjottiin vaihtoehdoksi kiireellistä huostaanottoa, mitä Heidi itsekin halusi. Hän halusi päästä pois kotoa, koska elämä oli niin rajoitettua koronan takia. Valvoimme öitä vaimoni kanssa ja mietimme mitä tehdä. Se oli meille todella vaikeaa, isä kertoo.
Lopulta vanhemmat päättivät sallia tyttärensä sijoittamisen kodin ulkopuolelle. Niinpä Heidi muutti toiselle paikkakunnalle koulukotiin viime kesän alussa.
Lue myös: Kadonneiden joulu: Poliisin tiedossa ainakin 252 tietymättömissä olevaa nuorta – "Huoli heidän turvallisuudestaan on suuri"
Riskikäyttäytyminen johti tekoon
Aluksi Heidin elämä laitoksessa sujui suhteellisen hyvin. Syksyn aikana tyttö kuitenkin huomasi, että koti olisi kuitenkin parempi paikka elää ja olla. Vanhempien mukaan tytär ymmärsi myös sen, että jos hän palaisi kotiin, sääntöjä olisi noudatettava.
Vanhemmat olivat erityisen huolissaan siitä, että Heidille saattaisi sattua jotain, kun hän sai käydä ulkona ja kulkea melko vapaasti lastensuojelulaitoksessa asuessaan.
Lastensuojelulain perusteella nuoren on esimerkiksi päästävä ulkoilemaan ja oleskelemaan myös laitoksen ulkopuolella.
– Olimme kovasti varoitelleet lastensuojelua ja laitosta, että pelkäämme lapsemme tulevan hyväksikäytetyksi tai raiskatuksi, koska hän ei osaa varoa. Hänellä oli paljon siihen viittaavaa riskikäyttäytymistä, äiti sanoo.
Valitettavasti vanhemmat olivat oikeassa. Viime vuoden lopulla Heidi raiskattiin.
Lue myös: Caritan omistamassa lastenkodissa nuorin asukas oli vasta 8-vuotias huumeita käyttävä lapsi: "Olen itse haudannut viisi nuorta yliannostuksen takia"
Alkoi karkailla
Heidi ei ollut koskaan karannut kotoa, ja vanhemmat olivat saaneet pidettyä hänet turvassa esimerkiksi kyyditsemällä hänet aina itse kavereiden luo ja muihin menoihin.
Koulukodissa asia oli toisin.
– Hän sai mennä menojaan eikä kukaan tarkkaillut kenen kanssa hän oli. Hän myös karkaili laitoksesta monta kertaa. Olemme useita kertoja olleet häntä etsimässä, isä sanoo.
– Pari kuukautta sitten pahin tapahtui ja hänet raiskattiin. Tyttäremme oli aivan luvallisilla menoilla, kun hän joutui raiskatuksi, äiti kertoo.
Heidi oli lähtenyt koulukodista kaverinsa kanssa kylälle. Tytöt liftasivat kyydin itselleen, ja myöhemmin selvisi, että Heidi oli liftaillut aiemminkin lukuisia kertoja.
– Kaksi ulkomaalaistaustaista miestä oli antanut tyttärellemme kyydin laitokselta. Tällä reissulla miehet raiskasivat tytöt ja vielä palauttivat heidät kyydillä laitokseen, äiti suree.
Heidi kertoi itse asiasta seuraavana päivänä puhelimitse vanhemmilleen ja laitoksen johdolle. Raiskaus on nyt poliisitutkinnassa ja epäillyt on tavoitettu. Aikanaan tapaus etenee oikeuteen.
Lue myös: Nuoret karkaavat lastensuojelusta eivätkä työntekijät voi tehdä mitään – kokenut päihdetyöntekijä: "Takaisin tulee raiskattu tyttö tai poika, jonka elämä on tärvelty"
Tyttö tarvitsisi rajat ja suojelua
Vanhemmat ovat olleet murheen murtamia siitä, että nykyinen lastensuojelulaki ei anna laitoksille mahdollisuutta rajoittaa ja suojella nuorta, joka sellaista tarvitsisi. Esimerkiksi nuoren puhelimen käyttöä ei voida rajoittaa lainkaan.
– Tyttäremme ei osaa tunnistaa oikein, kuka on ystävä. Hänelle hyvä ystävä on esimerkiksi ihminen, jonka kanssa hän on viestitellyt vaikka Snapchatissä.
Poliisilla on tutkinnassa myös tapaus, jossa Heidin epäillään joutuneen seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi Snapchatin välityksellä. Kaikista rikosepäilyistä ja uhriksi joutumisesta huolimatta laitos ei voi rajoittaa nuorta.
– Ihmettelemme miten tälläistä voi tapahtua, että raiskaajat hakevat uhrit laitoksesta? Miten nuorta ei voida pitää turvassa edes itseltään? Hänet sijoitettiin laitokseen, jotta hän olisi turvassa itsetuhoisuudeltaan.
– Myös laitoksen työntekijät tuntevat olonsa avuttomaksi, kun heiltä on viety keinot auttaa nuoria, vanhemmat sanovat.
Edes raiskauksen jälkeen Heidin menoja ei ole voitu rajoittaa. Hän on jatkanut liftailua, koska ei ymmärrä varoa oman tilansa takia. Kyytejä on kuitenkin ryhdytty tarkkailemaan aiempaa enemmän.
– Meidän pelkomme on valtava. Tyttäremme on monella tapaa kuin viisivuotias autisminsa takia. Mutta häntä kohdellaan omista asioistaan päättävänä ihmisenä. Hän on itsekin toivonut, ettei näin olisi, koska asiat menevät silloin aina pieleen, äiti suree.
Lue myös: Ainakin joka viides lasten sijoitus on estettävissä, sanoo Kuntaliitto – uusi lastensuojelulaki pyrkii puuttumaan huolestuttavaan sijoituskehitykseen
Pelko rasittaa perhettä
Vanhemmat ovat harmissaan siitä, että huostaanotto ei ole ollut heidän tyttärelleen eduksi ja avuksi, vaikka he niin toivoivat. He eivät kuitenkaan syytä laitosta tai henkilökuntaa, vaan pikemminkin lakia, joka rajoittaa lastensuojelun työntekijöitä.
– Me toivoimme, että huostaanotto auttaisi lastamme, mutta tilanne on vain pahentunut, koska heillä ei ole keinoja pitää lastamme turvassa. Tätä raiskausta ei olisi koskaan kotioloissa tapahtunut. Pelko lapsemme puolesta rasittaa koko perhettä ja sukua.
– Tunnemme huolta myös muista huostaanotetuista nuorista. Näin ei voi jatkua, että jonkun nuoren elämä tuhoutuu, kun häntä ei voida suojella.
Lue myös: Kylmäävä arvio: Lastensuojeluun ei saada lainkaan tarpeeksi ammattilaisia töihin – johtaa virheellisiin päätöksiin aiempaa useammin
Vointi huononi
Uudistettu lastensuojelulaki tuli voimaan viime vuoden alussa. Muutoksilla vahvistettiin lastensuojelun sijaishuollossa olevien lasten perusoikeuksia.
Heidin vanhemmat ymmärtävät, että lakia muutettiin väärinkäytösten estämiseksi laitoksissa, mutta kaikkea ei heidän mielestään otettu huomioon.
– Siinä unohtuivat ne lapset ja nuoret, jotka eivät pysty tekemään oikeita itsenäisiä päätöksiä ollakseen turvassa. Yhdenkään lapsen elämää ei saa tuhota sillä, että häntä ei voida lastensuojelulain takia pitää turvassa kun nähdään, että hän käyttäytyy riskialttiisti. Meidän tyttäremme elämä on jo tuhottu sen takia, äiti sanoo.
Heidin vointi on yhä huono ja raiskaus pahensi hänen henkistä tilaansa. Hän saa psykiatrista apua, mutta tie toipumiseen on vanhempien mukaan pitkä.
– Päihteidenkäyttö paheni laitoksessa. Siellä hän saa mallia muilta. Tällä hetkellä tyttäremme kokee alkoholinkäytön olevan hänelle ongelma. Hän on pyytänyt, että hänen menojaan rajoitettaisiin ja, että hänet puhallutettaisiin joka kerta, kun hän palaa laitokseen.
Puhallutukseen ei ole suostuttu lastensuojelulaitoksessa. Jälleen esteenä on laki.
– Lapsemme on hyvin spontaani ja vaikutuksille altis. Hän haluaisi, että näin toimittaisiin, jotta hän pystyisi helpommin olemaan juomatta, kun tietäisi aina jäävänsä kiinni. Hän on lukemattomia kertoja kertonut palanneensa laitokseen päihtyneenä eikä ole jäänyt siitä kiinni.
Vanhempien mukaan laitoksessa puhallutetaan nuori vain, jos hänen epäillään juoneen alkoholia. Tätä ei siis tapahdu läheskään joka kerta.
Lue myös: Uudella lastensuojelulailla yritetään vähentää paisuneita sijoitusmääriä – "On kuntia, joissa työntekijällä on yli sata asiakasta"
Liian suuri huoli
Vanhemmat toivovat, että Heidi pääsisi pian takaisin kotiin. Huoli tytöstä on liian suuri, kun tämä on poissa.
– Joka puolelta kuulemme samanlaisia tarinoita erityisesti autismin kirjoisten huostaanotettujen vanhemmilta.
– Meidän kaltaisia vanhempia on paljon, joiden lapset eivät ole saaneet riittävää tukea mielenterveyspuolella ja päätös huostaanottaa tehdään lapsen pitkään jatkuneiden mielenterveysongelmien takia. Nyt valitettavasti meidän tyttärellemme kävi laitoksessa todella huonosti.
Heidin* nimi on muutettu perheen yksityisyyden suojaamiseksi.