Kylmäävä arvio: Lastensuojeluun ei saada lainkaan tarpeeksi ammattilaisia töihin – johtaa virheellisiin päätöksiin aiempaa useammin

Ja tämä oli siis arvio ennen korona-kriisiä. Korona-kriisin jälkeen ongelmat eivät ole poistuneet.

Kuntaliiton asiantuntijan mukaan työntekijöillä on liikaa virkavastuuta ja se heijastuu työssäjaksamiseen. 

"Lastensuojelutyöstä tullut vielä entistäkin vaikeampaa"

Millaisessa tilanteessa lastensuojelu Suomessa on?

– Tilanne on hyvin paineinen. Kiireisten sijoitusten määrän kasvu on erittäin huolestuttavaa. Työ on erittäin raskasta ja vaativaa. Tämä oli odotettavissa 2015 tapahtuneen sosiaalihuoltolain muutoksen vuoksi, kommentoi Kuntaliiton erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen.

– Muutoksessa lastensuojeluun jäivät vain raskaimmat toimenpiteet ja sellaiset asiakkaat, joiden tilanne on kaikkein vaikein. Se tekee lastensuojelutyöstä vielä vaikeampaa kuin se oli aikaisemmin, asiantuntija jatkaa.

Kuntatyönantajien tekemän tiedustelun mukaan 91 prosenttia kuntatyönantajista sanoo, että lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden saatavuus lähivuosina on huono. Kyselyhetki edustaa tilannetta marraskuussa. Kaksi vuotta aiemmin tätä mieltä oli 65 prosenttia työnantajista. 

Kuinka huolestuttavana pidätte tilannetta?

– Kyllähän se erittäin huolestuttava on. Kunnat sanovat sitä, että lastensuojelun julkisuuskuva on niin huono, että se myöskin vaikeuttaa rekrytointia. Sille alalle ei haluta hakeutua.

Asiantuntija huomauttaa, että alalle voidaan hakeutua ja valmistuakin ilman, että tiedetään oikeasti, millaista arkinen puurtaminen lastensuojelussa on. Se näkyy vaihtuvuudessa.  

Onko se yleistäkin, että työntekijä lopettaa heti alkuunsa? 

– Kyllähän näitä viestejä ja kun kuntien kanssa keskustelee, niin kyllä tätä liikennettä on, että ei se ole mitenkään harvinaista. 

"Kyllä se käytännössä lisää sitä riskiä, että tehdään myös virhearviointeja"

Mitä sillä on merkitystä, että liki joka kymmenes vakanssi on täyttämättä?

– Se tarkoittaa sitä, että ne sosiaalityöntekijät, jotka viroissa ovat, joutuvat kantamaan entistä suurempaa virkavastuuta asiakkaista. He joutuvat tekemään hyvin kiireisellä aikataululla arviointeja lasten kasvuolojen vaarallisuudesta ja riskeistä. Kyllä se käytännössä lisää sitä riskiä, että tehdään myös virhearviointeja, tehdään virheellisiä päätöksiä ja asioita jää tekemättä.

Asiantuntija: Lisää koulutuspaikkoja ja työelämälähtöisyyttä

Koulutukseen kaivataan panostuksia, toteaa asiantuntija. Puustinen-Korhonen koulutukseen tarvittaisiin lisää sekä aloituspaikkoja että lisää työelämälähtöisyyttä. Lisäksi pätevöitymiseen pitäisi olla useampia väyliä. 

Onko niin, että koulutus ei vastaa itse sitä työtä? 

– Lastensuojelun osalta se ei riitä sen työn vaativuuteen. Sitä koulutuksen työelämälähtöisyyttä pitäisi kyllä parantaa ja mahdollistaa myös aika laajalla rintamalla pätevöityminen sosiaalityöntekijöiksi. 

– Pitäisi olla useita erilaisia koulutusväyliä, joiden kautta olisi mahdollista saavuttaa sosiaalityöntekijän kelpoisuus. Esimerkiksi ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet sosionomit ovat useita vuosia työelämässä pätevöityneita ja sitä kautta lastensuojelutyön osaamisen hankkineita. Eli työelämänkin kautta pitäisi voida saada pätevyys nykyistä helpommin. 

"Kyllä virkavastuut ovat lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä viety ihan tappiin"

Puustinen-Korhonen pyytää päättäjiä harkitsemaan lakisisältöä virkavastuiden osalta. Vastuuta on ja paljon – liikaakin, toteaa asiantuntija.

Esimerkiksi, nykylain mukaan lapsen sijoittaneen kunnan sosiaalityöntekijä sijaishuollon toteutumista valvoessaan vastaa myös siitä, että lapsi saa esimerkiksi terapiapalvelut siitä kunnasta, mihin lapsi sijoitetaan. Liiallinen vastuu saattaa uuvuttaa.

– Osa tästä sosiaalityön kuormituksesta ja työpahoinvoinnista voi kyllä tulla siitä, että kyllä virkavastuut ovat lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä viety ihan tappiin. Oikeastaan yksi lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä voi olla vastuussa monen kymmenen lapsen viime kädessä hengestä ja elämästä vastuussa – myös niistäkin lapsista, jotka on sijoitettu satojen kilometrien päähän muualle.

Kuntasektorin työvoimavaje pysynyt vähäisenä

Monissa muissa kunta-ammateissa tilanne on paljon parempi. Työvoimatilanteen suurimpana ongelmana KT:n selvityksen vastaajat näkivät sen, ettei avoinna oleviin vakansseihin ole tietyissä ammattiryhmissä riittävästi päteviä, kelpoisuusvaatimukset täyttäviä hakijoita.

Avoimia vakansseja joudutaan hoitamaan määräaikaisesti epäpätevällä henkilöstöllä. Sijaisuuksiin on monissa kunnissa ja kuntayhtymissä lähes mahdoton saada pätevää henkilöstöä.

Kaikkiaan työvoimavaje sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen ammattiryhmissä oli keskimäärin 2,2 prosenttia. Yhteensä tiedusteluun vastanneissa kunnissa ja kuntayhtymissä näissä vakansseissa oli viime vuoden lopulla 2 800 henkilön vaje.

Uusien vakanssien tarve oli 1 080, mikä oli 0,9 % ammattiryhmien yhteismäärästä.