Erityisesti syksyisin linnut hakeutuvat sisätiloihin, sillä ne etsivät uusia ruokailupaikkoja talvea varten. Lintuja hakeutuu kauppakeskuksiin ja logistiikkahalleihin niin paljon, että Heikki Eriksson ja Petteri Lehikoinen ovat tehneet siitä työn.
Toisinaan kun kauppakeskuksen sisään eksyy lintu, joka ei omin voimin löydä tietään ulos, Heikki Eriksson saa puhelun. Usein pinteestä pelastettava lintu on tiainen tai varpunen, joka on hakeutunut ruokapaikkaa etsiessään sisälle kauppakeskukseen tai logistiikkahalliin. Tämä on erityisesti syksyjen ongelma, kun linnut etsivät uusia ruokapaikkoja talvea varten.
– Lintu saattaa päästä pienistäkin paikoista sisään, kuten läpiviennin kautta. Vaikka lintu pääseekin helposti sisälle, niiden on hankalampi löytää ulos, sillä jostain syystä linnun on vaikea hahmottaa ihmisten rakentamia tiloja.
Eriksson pelastaa lintuja rakennuksista yhdessä muutaman lintuharrastajan kanssa. Sana alkoi kiertää nopeasti, ja vuosien saatossa puheluja alkoi tulla niin paljon, että miehet päättivät perustaa toiminnalleen yrityksen. Avescapes tarjoaa erilaisia lintuihin liittyviä palveluita, josta pelastustehtävät ovat yksi.
– Meille lintujen pelastaminen on sesonkiluonteista työtä. Syksyllä puhelin saattaa soida useita kertoja päivässä, Eriksson kertoo.
Alun perin lintujen pelastustehtävät tavoittivat miesporukan tuholaistorjuntayritykseen tulleiden yhteydenottopyyntöjen kautta.
– Kun aloimme saada paljon kyselyjä lintujen pelastamisesta ja muista lintuihin liittyvistä töistä, päätimme kavereideni kanssa, että alamme toteuttaa samaa työtä omana yrityksenä, Eriksson kertoo.
Harakka nokkii silmää ja joutsen uhittelee
Heikki Eriksson ja pelastettu laulujoutsen.
Lintujen pyydystämisessä käytetään pääasiassa verkkoja ja haaveja eläimen kiinni ottamiseksi. Kun lintu on saatu kiinni, se rengastetaan ja päästetään sitten vapaaksi. Eriksson kuvaa yrityksen käyttämiä keinoja pehmeiksi ja eettisiksi.
– Meille on tärkeää, että lintu saadaan vahingoittumattomana kiinni. Jotta tätä työtä saa harjoittaa, meillä täytyy olla rengastuslupa. Kaikki yrityksessämme toimivat henkilöt ovat myös lintujen rengastajia, joten meillä on pitkä kokemus siitä, miten hätääntynyttä lintua tulee käsitellä, Eriksson kertoo.
Myös Petteri Lehikoinen työskentelee erilaisissa lintuaiheisissa tehtävissä Avescapesissa. Hän kertoo, että linnun pyydystäminen rakennuksesta on usein vaativa tehtävä.
Lintu ei tahdo tulla pyydystetyksi eikä ymmärrä, että ajattelemme heidän parastaan. Pienikokoisista aivoistaan huolimatta lintu usein päihittää ihmisen oveluudessaan. Lintujen pyydystäminen on opettanut minut ajattelemaan kuin pikkulintu.
Eriksson jatkaa, että toisinaan linnut pistävät hanttiin kovastikin.
– Pari päivää sitten harakka nokki minua silmästä. Onneksi luomi oli nopeampi ja muistoksi jäi vain jälki silmäkulmaan, Eriksson nauraa.
Molemmat miehet ovat silti sitä mieltä, että työ on palkitsevaa, kun hätääntynyt lintu saadaan turvallisesti takaisin luontoon.
– Tuntuu hyvältä auttaa hädässä olevia eläimiä. Lintujen poistaminen vaatii usein ongelmanratkaisutaitoja, joten lopputulos on palkitsevaa, Eriksson kertoo.
Toisinaan miehet kohtaavat pelastustehtävissä lintuja, jotka heikon kuntonsa vuoksi vaativat jälkihoitoa. Hiljattain he pelastivat siipirikon laulujoutsenen, joka vietiin Korkeasaareen hoidettavaksi.
– Joutsen ei uhittelusta huolimatta pyristellyt hirveästi vastaan kiinniottotilanteessa. Se oli asustanut kaatopaikan läheisyydessä sijaitsevalla lammella jo noin kuukauden eikä päässyt jatkamaan muuttolentoaan siipirikkona. Kuulemamme mukaan joutsenella oli ollut kaveri lammessa melkein koko ajan, mutta nyt toinen joutsenista oli jo päättänyt jatkaa muuttoa ilman kumppaniaan, Lehikoinen kertoo.
Luonto on molempien rakas harrastus, josta sittemmin tuli ammatti
Erikssonin lintuharrastus sai alkunsa, kun tämä sai lapsena käsiinsä isoisän vanhat kiikarit. Aikaisemmin jo ötököistä ja perhosista kiinnostunut poika alkoi etsiä lähimaastosta lintuja.
– Sama harrastus on yhä voimissaan, mutta nyt saatan lähteä bongailemaan lintuja toiselle puolelle maapalloa, Eriksson kertoo
Myös Lehikoisen into luontoon syntyi jo lapsena.
– Lukioikään mennessä olin kerännyt niin laajasti tietoa linnuista, että luonnontieteiden opiskeleminen yliopistossa alkoi kiinnostaa. Tein ensin opintoja limnologiassa, mutta maisterivaiheessa siirryin ekologian puolelle, Lehikoinen avaa.
Hän työskentelee Luonnontieteellisessä museossa, mutta on tällä hetkellä opintovapaalla väitöskirjatutkimuksensa vuoksi. Lehikoisen väitöskirjatutkimus käsittelee linnuston suojelutoimien tehokkuuden arviointia ja sen vaikutuksia ilmastonmuutoksen edessä. Myös Eriksson on opiskellut luonnontieteitä yliopistossa.
Lehikoinen kertoo, että käytännönkokemus linnuista auttaa tutkijan roolissa. Osana lintuyrityksen toimintaa Lehikoinen ja Eriksson tekevät lintulaskentoja. He kulkevat metsässä ja laskevat määrätyiltä alueilta maastosta löytyneet linnut. Näitä tietoja hyödyntävät museot ja yliopistot.
– Maastotöissä parasta ovat ne kerrat, kun pääsemme laskemaan lintuja Lapin kesään. Erityisesti Lapin kesä on lähellä sydäntäni, Lehikoinen kertoo.
– Luonto on meille molemmille tärkeä paikka, jossa voi rauhoittua ja saada inspiraatiota. Luonto on myös hauras kokonaisuus, jota pitää suojella, Eriksson lopettaa.