Espoossa ojassa kyyhöttänyt harmaahaikara on ihmetyttänyt hienosta talvikelistä nauttineita ihmisiä viikonloppuna. Yksi linnun kohtalosta huolestunut oli alueella ulkoillut Terhi Lehto, joka päätti kysellä muiden espoolaisten mietteitä linnun tilanteesta.
– Tiedän, että kesäisin purossa näkyy sammakoita, mutta en usko, että niitä näin talvella sieltä löytyy. Kaloja ei siinä ole. Muutenkin puro on pieni ja likainen ja auki vain osittain juoksevista kohdista. Ei mikään ihannepaikka haikaralle.
Lehdon mukaan erikoista on myös se, että haikara viipyi niinkin avoimella paikalla Rastaspuistossa Espoossa. Vieressä menee hiihtolatu ja kävelypolku.
Miten eläinten kanssa pitäisi toimia?
MTV Uutiset kertoi tammikuussa Pääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistyksen toimihenkilön, vapaaehtoisen eläinneuvojan Sari Valtasen työstä luonnoneläinten hyväksi. Jutusta löytyy myös vinkkejä siitä, miten kannattaa toimia, jos epäilee luonnoneläimen olevan avun tarpeessa.
– Siitä liikkuu paljon koirakkoja ja lapsia ohi. Alueella on lisäksi kuitenkin paljon muun muassa pienjyrsijöitä, näätäeläimiä, haukkoja, pöllöjä, kettuja, peuroja ja kauriita sekä kerran myös kaksi hirveä. Joku kertoi Facebookissa nähneensä myös mäyrän ja ilveksen, parikymmentä vuotta alueella asunut Lehto kertoo.
– Tämä on ensimmäinen kerta, kun itse näen harmaahaikaran.
Ensimmäisen kerran harmaahaikara näkyi alueella lauantaina aamulla, seuraavan kerran illalla. Sunnuntaina aamupäivällä se kökötti auringossa.
– Kun kävelin lähemmäksi ottamaan kuvaa, se nosti päätään katsoakseen ja sen jälkeen rupesi taas lämmittelemään pää kainalossa. Se ei säikähtänyt ja antoi siis tulla noin 2-3 metrin päähän itsestään. Lähemmäksi en edes koittanut.
Sunnuntaina iltapäivällä lintu oli jo jatkanut matkaansa.
Mistä tietää avuntarpeen?
Pelastuslaitoksen eläinpelastusyksiköstä sanottiin Lehdolle sunnuntaina aamulla, että he voivat hakea linnun turvaan, jos se palaa uudelleen samaan puroon.
– Muutoin se kuulemma kestää talven yli ja juurikin jos vesistö pysyy auki.
Pelastusyksiköstä kerrottiin Lehdolle, että he eivät voi tulla hakemaan lintua, ellei ilmoittajalla ole tarkkaa sijaintia tai näköetäisyyttä linnusta sekä täyttä varmuutta siitä, että lintu on avun tarpeessa.
– Sain ohjeeksi, että mikäli lintua vielä näkyy ja se päästää lähelle, esimerkiksi kaksi metriä on jo tosi lähellä, voi heille soittaa uudemman kerran.
Muita viitteitä siitä, että lintu voi olla avuntarpeessa, on esimerkiksi se, ettei se reagoi lähestymiseen tai käsien taputukseen tai jos sen siipi on rikki ja jotain näyttää törröttävän ulospäin.
– Minulle sanottiiin kuitenkin myös ohjeeksi, että liian lähelle ei saa eikä kannata mennä.
Yksi nälkiintynyt jo löytynyt
BirdLifen tiedottajan Jan Södersvedin mukaan tänä talvena ainakin yksi harmaahaikara on toimitettu Korkeasaareen hoitoon. Se oli löydettäessä hyvin nälkiintynyt.
– Kovina talvina on Etelä-Suomessa kuollutkin harmaahaikaroita. Enemmän lintujen pärjääminen on kiinni ruuan saannista kuin lämpötilasta. Toki nämä asiat liittyvät toisiinsa, kun sulapaikat tuppaavat pakkasella jäätymään.
Södersvedin mukaan leutoina talvina haikaroita voi talvehtia Suomessa paljonkin. Joka talvi niitä talvehtii Suomessa muutamia.
– Tänä talvena ei ole kuitenkaan ollut isoja määriä, enemmän yksi siellä täällä. Havaintoja on tullut esimerkiksi Lohjalta.