Rattijuopumusonnettomuuksissa kuolleiden sekä loukkaantuneiden määrät nousevat kesäkuukausina. Heinäkuu on kuukausittaiselta keskiarvoltaan pahin, kerrotaan poliisin verkkosivuilla julkaistussa Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Pasi Rissasen ja tietoanalyytikko Mika Sutelan blogikirjoituksessa.
Suomessa poliisin tietoon tulee vuosittain vajaat 20 000 rattijuopumusrikosta, joista reilu neljännes paljastuu kesäkuukausina.
Kuolemaan johtaneista onnettomuuksista noin viidennes ja loukkaantumiseen johtaneista noin kymmenesosa on rattijuopumusonnettomuuksia, poliisi kertoo.
Lue myös: Suomalaistutkimus: Tämä törkeän piittaamaton teko lähes tuhatkertaistaa kuolonkolarin riskin
Blogin mukaan viime vuosien rattijuopumustilanne ei lupaa hyvää valtioneuvoston liikenneturvallisuusstrategialle. Strategian tavoitteena on vastata Euroopan unionin niin sanottuun nollavisioon, jonka mukaisesti tieliikennekuolemien määrä pitäisi saada vähennettyä nollaan vuoteen 2050 mennessä.
Asenteet vaikuttavat osaltaan onnettomuuksiin
Yksi liikennestrategian linjauksista on, että asenteiden on muututtava liikenteessä. Asenteet saattavat vaikuttaa esimerkiksi omien taitojen yliarvioimiseen, päihteiden käyttöön, ylinopeuteen tai turvalaitteiden käyttämättömyyteen.
Blogin kirjoittajat arvioivatkin, että humalassa ajamista ei selitä kesäisin lisääntyvä lomaliikenne tai poliisin lisäämä valvonta, vaan kuski ja jonkinasteinen hyväksyntä liikenteen ja alkoholin yhdistelmälle.
Lue myös: Kaksi räikeää rattijuoppoa Porissa
Poliisiblogissa mainitaan Liikenneturvan kysely, johon vastanneista yksi kymmenestä hyväksyy alkoholin vaikutuksen alaisena ajamisen ja saattaisi itsekin toimia näin. Suurin osa vastaajista kuitenkin paheksuu juopuneena ajamista. Poliisin mukaan asiaan suhtaudutaan yllättävän lievästi, vaikka vastaajat tiedostavat, että pienetkin määrät alkoholia vaikuttavat ajokykyyn.
Valtavat kustannukset
Rattijuopumusonnettomuudessa kuollut henkilö aiheuttaa lähes kolmen miljoonan euron ja loukkaantunut satojen eurojen kustannukset.
Rattijuopumusrikosten käsittely maksaa sekä poliisille että oikeuslaitokselle useita satoja euroja per tapaus. Rattijuopumuksen kustannukset yhteiskunnalle ovat siis merkittävät.
Suomen rajat monia maita korkeammat
Suomessa rattijuopumusrajat ovat korkeammat kuin muun muassa muissa Pohjoismaissa ja Virossa. Esimerkiksi Ruotsissa rattijuopumuksen alaraja on 0,2 promillea ja törkeän rattijuopumuksen raja 1,0 promillea. Suomessa alkoholirattijuopumuksen raja on 0,5 promillea ja törkeän rattijuopumuksen 1,2 promillea.
Lue myös: Pormestari Karen tapasi rattijuoppojen uhrien perheitä ja lupasi oikeutta – tuntia myöhemmin ajoi itse kännissä päin puuta
Viime vuosikymmenten kuluessa on pohdittu ja jopa vaadittu rattijuopumuksen promillerajojen alentamista. Poliisin mukaan ilmaiselta ja tehokkaalta vaikuttava keino ei lopulta ole kumpaakaan. Blogissa ehdotetaan yhdeksi keinoksi pakollista alkolukkoa ensimmäistä kertaa rattijuopumukseen syyllistyneille.
Rattijuopumusten ehkäisy edellyttää kuitenkin monenlaisia, pitkäjänteisiä toimenpiteitä. Törkeisiin tapauksiin vaikuttaisi olevan vaikeampi vaikuttaa, poliisi arvioi.