Heitä sosiaaliturvaleikkaukset kurittavat eniten – työllisyyden arvioidaan kohenevan kymmenillä tuhansilla

STM:n muistiossa on arvioitu hallituksen ensi vuodelle esittämien sosiaaliturva- ja veromuutosten yhteisvaikutuksia kotitalouksien tuloihin.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on tänään julkaissut muistion, jossa on arvioitu hallituksen ensi vuodelle esittämien sosiaaliturva- ja veromuutosten yhteisvaikutuksia kotitalouksien tuloihin. Suhteellisesti suurimmat vaikutukset kohdistuisivat opiskelijoihin ja työttömiin ansioturvan saajiin.

Ikäryhmistä suurimmat vaikutukset kohdistuvat 18–24-vuotiaisiin, mutta myös 25–34-vuotiaille ja 55–64-vuotiaille vaikutukset ovat muita ryhmiä suurempia.

Muutosten arvioidaan vahvistavan työllisyyttä noin 60 000–65 000 työllisellä.

Ehdotettujen muutosten havaittiin myös kasvattavan tuloeroja. Arvioinnissa ovat kuitenkin mukana pääsääntöisesti vain niin sanotut staattiset vaikutukset. Muutosten vaikutuksia esimerkiksi työllistymiseen ei ole otettu lähtökohtaisesti huomioon.

Tulonjaon epätasaisuutta mittaavan Gini-kertoimen arvioidaan kasvavan staattisessa tarkastelussa 27,62 prosentista 28,07 prosenttiin, mikä tekee 0,45 prosenttiyksikköä.

– Esitetyt muutokset kasvattavat suhteellista pienituloisuutta sekä 50 että 60 prosentin pienituloisuusrajalla. Myös lasten pienituloisuusaste kasvaa ehdotettujen muutosten seurauksena, STM:n tiedotteessa todetaan.

Yhden aikuisen perheissä selvästi isommat vaikutukset

Työttömyysturvaa saavissa kahden vanhemman perheissä vaikutukset ovat arvioinnin perusteella suhteellisesti selvästi pienempiä kuin yhden aikuisen perheissä.

Opiskelijoiden opintolainaa ei ole laskettu mukaan käytettävissä oleviin tuloihin, mutta sen oletetaan kompensoivan etuuksien menetystä.

Suhteellinen pienituloisuus kasvaa eniten nuorten aikuisten, yksinhuoltajien sekä vanhempien työikäisten yksin asuvien keskuudessa. Muissa perhetyypeissä muutosten arvioitiin olevan maltillisia.

STM:n ja VM:n yhteisarviointi

Arviointi on tehty STM:n ja valtiovarainministeriön yhteistyönä ja se perustuu pääosin Tilastokeskuksen ylläpitämällä mikrosimulaatiomallilla tehtyihin laskelmiin.

Ehdotettujen muutosten taustalla on hallituksen tavoite vahvistaa julkista taloutta, purkaa työnteon kannustinloukkuja ja lisätä työllisyyttä.

Arvioinnissa muutosten oletetaan tulevan voimaan ja vaikuttavan täysimääräisesti heti ensi vuonna.

– Tämä oletus auttaa havainnollistamaan muutosten täysimääräisiä vaikutuksia, mutta se ei vastaa todellista tilannetta vuonna 2024, sillä muutokset astuvat voimaan vaiheittain, STM:n tiedotteessa sanotaan.

Lue myös:

    Uusimmat