Ilmastonmuutoksen hillintä on keskeistä hellejaksojen haittoihin varautumisessa, kertoo kansanterveystieteen professori.
Laajalti Suomea ja Eurooppaa koetteleva hellejakso tuo mukanaan terveysriskejä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan hellejaksojen aikana terveyshaittojen riski lisääntyy voimakkaasti. Vuosittain kuumuus aiheuttaa THL:n mukaan useita satoja ennenaikaisia kuolemia ja sairaalahoitojaksoja.
Mitä terveempi ihminen on, sitä paremmin hän pystyy helteeseen sopeutumaan, kertoo Oulun yliopiston kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola. Esimerkiksi ikä ja krooniset sairaudet heikentävät kykyä sopeutua helteeseen. Myös pienet lapset ovat herkempiä kuumuudelle.
– Äärimmillään helle voi aiheuttaa lämpöhalvaustilan, jossa elimistön sopeutumiskyky ei riitä. Siitä voi seurata sydämen ja verenkierto- ja hengityselimistön vaurioita sekä pahimmassa tapauksessa kuolema, hän kertoo.
Asunnosta kannattaa poistua
Aalto-yliopiston talotekniikan professori Risto Kosonen kertoo, että suurin osa pääkaupunkiseudun asunnoista ylittää hellejaksojen aikana 30 asteen lukeman. Tämä käy ilmi tutkimuksesta, jossa selvitettiin asuntojen lämpenemistä ja viilentämistä kesäisin sekä ihmisten kokemuksia näistä. Kososen mukaan 26 asteen sisälämpötila koetaan vielä mukavaksi.
– Siitä (26 asteesta) ylöspäin aletaan kärsiä, hän sanoo.
Suomen asumisterveysasetuksen mukaan kotien lämpötila ei saisi milloinkaan ylittää 32 astetta. Riskiryhmillä raja on 30 astetta. Kososen mukaan nämä lukemat ovat liian korkeita.
Valtion energiansäästöyhtiö Motivan johtava asiantuntija Päivi Suur-Uski toteaa, että asuntoa lämmittävät niin sähkölaitteet kuin ihmisetkin. Siksi pahimpien helteiden aikaan asunnosta kannattaa poistua ja sähkölaitteiden käyttöä välttää. Suur-Uski sanoo, että tärkeintä on estää lämmön pääsy asuntoon.
– Estetään auringon pääsy verhoilla, ja kuumalla pidetään ikkunat ja ovet kiinni.
Hänen mukaansa yön viileyttä kannataa hyödyntää avaamalla ikkunat.
Elokuviin viilentymään
Lyhyellä aikavälillä ihminen voi varautua helteeseen arkijärjen ohjaamin keinoin, esimerkiksi juomalla vettä ja pysyttelemällä varjossa, kertoo Jaakkola.
Hänen mukaansa viileät paikat, kuten elokuvateatterit ja marketit, ovat hyviä paikkoja hellejakson katkaisemiseen.
Ilmastonmuutoksen hillinnällä ja siihen sopeutumisella on Jaakkolan mukaan tärkeä rooli helteen haittoihin varautumisessa pitkällä aikavälillä.
Hellejaksoihin voidaan varautua yhdyskuntasuunnittelulla, joka vähentää kuumuuden haittoja. Esimerkiksi viheralueet ja väljästi rakentaminen voivat lieventää helteen vaikutuksia.
– Paljon asfalttia ja betonia sisältävän kaupunginosan lämpötila voi olla pari astetta korkeampi kuin toisessa, Jaakkola sanoo. Ilmiötä kutsutaan lämpösaarekeilmiöksi.