"Huolestuttava asia, josta ei ole niinkään puhuttu" – professori kertoo, mitä terveysriskejä sähkönsäästöön liittyy

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on sekoittanut Euroopan sähkömarkkinoita, minkä vuoksi kansalaisia on kehotettu ahkerasti energiansäästötalkoisiin. Yksi tehokkaimmista keinoista säästää sähköä on laskea kodin sisälämpötilaa. Mutta mikä vaikutus kylmemmällä kodilla on asujan terveyteen?

Kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola Oulun yliopistosta kertoo, että suomalaisessa rakennuksessa paras sisälämpötila on 21–23 astetta. Terve nuori ihminen pystyy säätelemään lämpötasapainoaan tätä kylmemmässä asunnossa esimerkiksi vaatetuksella, mutta vanhuksille ja kroonisesti sairaille viileä asunto on terveysriski.

Kylmässä elimistö joutuu tekemään enemmän töitä, minkä vuoksi verenpaine ja syke nousevat. Tämä on vaaraksi esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksia poteville.

Terveillä ihmisillä matalampi sisälämpötila voi sen sijaan olla jopa hyödyksi. Painonhallintaa tukevan ruskean rasvan on huomattu aktivoituvan 17-asteisessa huoneessa. Tutkimuksissa on saatu näyttöä myös siitä, että epämukava lämpötila saattaa parantaa työtehoa.

Sekin tiedetään, että viileässä ihminen nukkuu paremmin ja hyvä uni on tärkeä osa kokonaisvaltaista terveyttä. Lämpimän peiton alle vetäytyvä voi säätää asunnon lämpötilaa yöaikaan turvallisin mielin saadakseen terveys- ja säästöhyötyjä.

Esimerkiksi dementoituneiden vanhusten ei kuitenkaan kannata toimeen ryhtyä, sillä he eivät välttämättä muista nostaa aamulla asunnon lämpötilaa, mistä voi koitua terveyshaittoja.

Lue myös: Näin paljon eri sähkölaitteiden käyttö kotona oikeasti maksaa – katso taulukko

Ilmanvaihdon laskemiseen liittyy "paljonkin terveysriskejä"

Toinen keskeinen energiansäästökeino on ilmanvaihdon säätäminen alhaisemmalle tasolle. Tämä voi Jaakkolan mukaan aiheuttaa "paljonkin terveysriskejä" rakennuksissa, joissa luontaista ilmanvaihtoa ei ole.

– Se on huolestuttava asia, josta ei ole niinkään puhuttu.

Ilmanvaihdon alentaminen vaikuttaa sisäilmaan. Jos taso ei ole riittävä, voi rakennusmateriaaleista tai muista sisäympäristön lähteistä erittyä haitallisia kemikaaleja, jotka vaikuttavat sisäilman laatuun. Mikäli henkilöitä on paljon suhteessa tilan kokoon, huoneistossa olevien ihmisten tuottaman hiilidioksidin määrä uhkaa nousta korkeaksi aiheuttaen väsymystä.

Lisäksi ilmanvaihdosta säästämisen seurauksena pinnoille voi syntyä kosteutta, jossa mikrobit viihtyvät. Vaikutus kasvaa, kun alhaiseen ilmanvaihtoon yhdistetään matala lämpötila.

– Jos intohimoisesti vähennetään energiankäyttöä lämmityksessä ja ilmanvaihdossa, lisätään kosteus- ja homevaurioiden riskiä sekä astmaa ja allergiaa, Jaakkola sanoo.

Erityisesti astmaa sairastavilla kylmä ja kostea ilma voi lisätä hengitysteiden ärsytystä ja riskiä sairastua hengitystieinfektioihin.

Lue myös: Neljä mahdollista syytä, joiden vuoksi et ole vielä sairastanut koronaa

Videolla omakotitaloasuja kertoo, miten valmistautuu sähkönsäästötalveen. Juttu jatkuu videon alla.

Puun poltto ei terveyssyistä kannata

Sähkön hinnan nousu on lisännyt suomalaisten kiinnostusta puulämmitykseen. Puun poltossa ilmaan vapautuu päästöjä, jotka eivät ole hyväksi terveydelle lyhyellä eivätkä pitkällä aikavälillä.

Ympäristöministeriö varoitti hiljattain, että puunpoltosta peräisin olevat pienhiukkaset voivat aiheuttaa kurkkukivun, yskän ja hengenahdistuksen kaltaisia ärsytysoireita sekä pahentaa sydän- ja hengityssairauksista kärsivien vointia. Pitkäaikainen altistuminen puunpoltosta peräisin oleville pienhiukkasille ja muille yhdisteille lisää riskiä sairastua sydän-, hengitystie- ja syöpäsairauksiin.

Lue myös: Aiotko lämmittää takkaa säästääksesi sähkölaskussa? Muista tämä!

Lisäksi puun poltto aiheuttaa turpeen polton tavoin hiilidioksidipäästöjä, jotka ruokkivat ilmastonmuutosta. Tästä aiheutuu pitkällä tähtäimellä merkittäviä terveysriskejä. Ilmastonmuutos uhkaa terveyttä esimerkiksi helleaaltojen, maasto- ja metsäpalojen, puhtaan veden puutteen, kuivuuden sekä ruoantuotannon ongelmien välityksellä.

Sähkönsäästötalkoot edistävät siirtymistä uusiutuviin energianlähteisiin, kunhan se tehdään järkevästi. Energiakriisin keskellä tietynlaiset poikkeustoimet ovat kuitenkin Jaakkolasta hyväksyttäviä. Kansanterveydellisestä näkökulmasta katse kannattaa pitää kokonaisuudessa.

– Jos meillä energiahuolto katkeaa keskellä talvea, on se iso terveysriski, Jaakkola sanoo.

Pitkä sähkökatko keskellä talvella aiheuttaa vaaratilanteita lämpötilan putoamisen ja asuntojen vaurioitumisen vuoksi.

– Voimme ottaa pieniä riskejä sitä ehkäistäksemme.

Lue myös: Saako kerrostalossa pestä pyykkiä yöllä?

Lue myös: Pienennä saunomisen sähkökustannuksia – tämä tapa tulee kalliiksi: "Lisää kulutusta merkittävästi"

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Katso alla olevalta videolta, miten sauna kannattaisi oikeasti lämmittää.