Helsingin sijoitus kiinteistösijoittajien silmissä on laskenut viime vuodesta, ilmenee talousanalyysejä tekevän PwC:n tänään julkaisemasta raportista.
Raporttiin haastateltiin 844 kiinteistöalan ammattilaista Euroopassa.
Helsinki oli listalla sijalla 24, joka on viisi pykälää heikompi sijoitus kuin viime vuonna. Tukholma peittosi Suomen viidellä sijalla, mutta Tukholmankin sijoitus tippui kolmella pykälällä.
Helsinki pärjäsi kuitenkin paremmin kuin Norjan pääkaupunki Oslo, joka löytyy yhden sijan ylempää kuin viime vuonna, paikalta 28.
Euroopan ykkönen on kiinteistösijoittajien silmissä Britannian pääkaupunki Lontoo. Perässä seuraava Berliini, Pariisi, Frankfurt, München, Madrid ja Amsterdam.
– Lontoo hyötyy vahvasta markkinastaan ja kiistattomasta “gateway”-statuksestaan. Saksan kaupungeista taas Berliinillä on selkeästi oma vetovoimansa, raportin tiedotteessa todetaan.
Vaikka pohjoismaiset kaupungit jäävät ulos kärkisijoilta, niitä pidetään silti mielenkiintoisina kohteina.
– Pohjoismaisten pääkaupunkien kohdalla on tärkeää muistaa se, että puhutaan verrattain pienemmistä markkinoista. Sijoittajat kuvailivat niitä nopeimmin kasvaviksi urbaaneiksi alueiksi ja varsinkin Kööpenhaminaa kehutaan nuorekkaaksi ja nousevaksi alueeksi, sanoo kiinteistöalalle tarjottavista veropalveluista vastaava Mikko Leinola Suomen PwC:ltä.
Alan näkymät
Raportti käsittelee myös yleisiä alan näkymiä, jotka ovat melko optimistiset.
Noin puolet raporttiin vastanneista uskoo, että kiinteistöalan yritysten luottamus (52%), kannattavuus (49%) ja henkilöstömäärä (53%) kasvavat vuonna 2022.
Luottamuksesta huolimatta epävarmuutta alalle luo edelleen koronapandemia. Lisäksi lyhyen aikavälin epävarmuustekijöitä ovat kyberturvallisuus, inflaatio ja korot.
- Kiinteistöliiketoiminnan suurimpia huolenaiheita vuodelle 2022 ovat rakennuskustannukset ja resurssien saatavuus (88 %), sopivan maan ja varojen saatavuus (66%) sekä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja kestävyyteen liittyvät vaatimukset (61%).
Pidemmällä aikavälillä alalla on tapahtumassa perusteellinen muutos, raportissa todetaan. Muutos johtuu kuluttajien vaatimuksista, digitalisaatiosta sekä niin sanottujen ESG-asioiden tietoisuuden kasvusta. ESG (Environmental, Social, Governance) tarkoittaa ympäristöllisten, sosiaalisen vastuun ja hyvän hallintotavan huomioimista.
– Epävarmuus kasvaa myös pidemmällä aikavälillä, kun tiedossa on, että alan on uudistuttava monella rintamalla toimintakykynsä säilyttämiseksi, Leinola sanoo.
– Yritykset ovat yhä tietoisempia ESG-teemoista ja samalla pitää pystyä vahvistamaan digitalisaatiota sekä uudistamaan liiketoiminta- ja rahoitusmalleja. Myös huoli sosiaalisista ja poliittisista riskeistä jatkuu.