Näin Punaisenmeren kriisi näkyy Suomen viennissä – useat yritykset kokevat jo haittaa

Uutena ilmiönä EK:n vientibarometrin tuloksissa näkyy Punaisenmeren ja Suezin kanavan kuljetusreittien kriisiytyminen. Nämä reitit ovat uhattuina, koska Jemenin huthikapinalliset aloittivat syksyllä iskunsa Israeliin kytköksissä oleviin rahtialuksiin tukeakseen palestiinalaisia Gazassa.

Meriliikennettä on siirretty pois Suezin kanavasta turvallisuuden takaamiseksi, vaikka huthikapinallisia vastaan on isketty myös sotilaallisesti.

Lue myös: Varman Murto: Suomen viennillä vain yksi menestyvä markkina, eikä se riitä

Kuljetusten ja logistiikan haasteet (18 prosenttia vastaajista) ovat selvässä nousussa syyskuuhun verrattuna (9 prosenttia). 

– Suezin pullonkaula viivästyttää merkittävästi kuljetuksia, nostaa rahdinhintoja ja kasvattaa konttipulaa. Pitkittyessään kriisin isommat vaikutukset ovat kuitenkin vasta edessäpäin. Tämä tuntuu jo nyt Suomen viennissä ja tuonnissa toimitusten viivästyksinä sekä kohoavina kuluina, mikä ei edesauta Suomen viennin kilpailukykyä tällä hetkellä muiden haasteiden lisänä, johtaja Timo Vuori Elinkeinoelämän keskusliitosta kertoo.

Kansainvälistä kauppaa tekevien suomalaisyritysten logistiikkahaasteet ovat puolessa vuodessa lähes tuplaantuneet: nyt lähes 20 prosenttia nosti logistiikan keskeiseksi ongelmaksi markkinoilla.

Geopolitiikka huolestuttaa yrityksiä

Geopoliittisen epävarmuuden kasvu on yleisin syy (57 prosenttia), jonka suomalainen yritys on listannut vientibarometrissa eniten kasvua haittaavaksi tekijäksi kansainvälisesti.

EK:n vientibarometri toteutettiin 10. tammikuuta – 24. tammikuuta tänä vuonna. Tulokset perustuvat 474  ulkomaankauppaa tekevän yrityksen toimitusjohtajan tai muun ylimmän johdon vastauksiin.

Geopoliittisen epävarmuuden takia puolet yrityksistä on hajauttanut toimitusketjujaan useammalle maalle tai toimittajalle.

Joka viides yrityksistä ilmoittaa tuoneensa tuotantoa ja hankintoja Suomeen tai lähialueille riskien hallitsemiseksi.

Monet yritykset tarvitsevat kuitenkin raaka-aineita tai muuta materiaalia Kiinasta.

– Kiina-riippuvuuksia on syytä vähentää, mutta kaikilta osin se ei ole helppoa. EU:n ja Suomenkin talous tarvitsee 33 kriittistä raaka-ainetta. Niistä 19 on sellaisia, joissa Kiina on tällä hetkellä ainoa toimittaja, Vuori kertoo.

Lue myös: EK esittää veroporkkanaa ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi Suomeen

Kotimaassa kustannusten nousu vaivaa

Kaksi kolmasosaa vastanneista arvioi vientibarometrissa, että kotimaan kustannusnousu vaikeuttaa viennin kasvattamista.

Kustannusten kasvu liittyy esimerkiksi palkkojen, energian, materiaalien ja komponenttien kallistumiseen.

Toiseksi suurin kotimainen hidaste kasvulle on osaavan työvoiman puute.

Yritysten kasvunäkymät eivät ole merkittävästi parantuneet edellisestä, elokuussa tehdystä kyselystä.

Hieman yli 40 prosenttia vientiyrityksistä ilmoittaa viennin säilyvän ennallaan ja 28 prosenttia uskoo vientinsä kasvavan seuraavan 6 kuukauden aikana.

Maantieteellisesti viennin kasvu painottuu erityisesti Pohjoismaihin (43 prosenttia) ja muualle Eurooppaan (54 prosenttia) mutta myös Yhdysvaltoihin (24 prosenttia).

– Yritysten näkymä on sumea. Jos maailmantalous piristyy ja kotimaan asiat hoidetaan kunnolla, niin eiköhän vientikin piristy, Vuori arvioi.

Lue myös: Nordea: Suomen talous ajautuu lyhyeen taantumaan tänä vuonna

Lue myös: Suomalaisasiantuntija varoittaa Lähi-idässä uhkaavasta käänteestä: "Konflikti voi laajentua"