Helsingin lastensuojeluun saapuvista asiakkaista jo reilusti yli puolen arvioidaan olevan todella huonossa kunnossa. Asiakkaana on nyt muun muassa nuoria, joilla on takanaan useita itsemurhayrityksiä ja osastojaksoja. Lastensuojelussa ollaan havaittu, että kouluissa opettajat jäävät ongelmien kanssa liian yksin.
Lastensuojelun avohuollon asiakasmäärät ovat kääntyneet kasvuun niin Helsingissä kuin Tampereellakin. Helsingissä vuoden lopussa avopalvelujen puolella asiakkaita oli vajaat 3300.
"En usko, että mistään Suomesta löytyy sellaista kuntaa, jossa on saatu kovin pysyvästi lastensuojelun asiakkuuksia pienenemään" – Johtava sosiaalityöntekijä Silja Remes |
Muissa suurissa kaupungeissa vastaavaa ilmiötä ei ole havaittavissa. Silti arvio on tämä:
– En usko, että mistään Suomesta löytyy sellaista kuntaa, jossa on saatu kovin pysyvästi lastensuojelun asiakkuuksia pienenemään, kertoo johtava sosiaalityöntekijä Silja Remes Helsingin kaupungin lastensuojelusta.
Vaikka kasvu on maltillista, suuntaa pidetään vääränä - jopa paradoksaalisena.
– On se minusta paradoksaalista. Kun tiedän, että meidän sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa on ihan täydet asiakasmäärät myöskin. Sitten edelleen myöskin käytännössä on ihan entisenlainen tarve lastensuojelulle. Se on aika huolestuttavaa, Remes pohtii.
"Tulee myös paljon sellaisia lapsia, jotka aika pian asiakkuuden alun jälkeen sijoitetaan kiireellisesti." |
Muutama vuosi sitten voimaan tullut sosiaalihuoltolaki siirsi mukanaan osan lastensuojelulapsista sosiaalihuollon palveluiden puolelle. Lastensuojeluun jäi kaikista vaativimmat lapset ja perheet. Asiantuntijan mukaan nyt asiakkaiksi tulee entistä huonompikuntoisia lapsia.
– Tulee myös paljon sellaisia lapsia, jotka aika pian asiakkuuden alun jälkeen sijoitetaan kiireellisesti.
Kuinka paljon lapsista tulee teille todella huonossa kunnossa?
– Reilusti yli puolet kyllä, Remes arvioi.
– On nuoria, jotka yrittävät itsemurhaa toistuvasti. Saattaa olla, että kun he tulevat meille asiakkaaksi, heillä on useampia yrityksiä ja on osastohoitojaksoja.
"Jääkö meiltä työntekijöinä ja ylipäänsä aikuisina ymmärtämättä jotain oleellista nuorten välisestä yhdessäolosta?" |
Johtava sosiaalityöntekijä pitää väkivallan yleisyyttä vakavana ongelmana. Remes kokee pysäyttäväksi sen, että asiat voivat jatkua pitkään ilman, että eri aikuiset huomaavat.
– Olen miettinyt itse useita kertoja, jääkö meiltä työntekijöinä ja ylipäänsä aikuisina ymmärtämättä jotain oleellista nuorten välisestä yhdessäolosta, jos kiusamis- ja alistamiskuviot voivat jatkua.
Monet käyttävät ihan mitä tahansa
Väkivallan ohella monella vyyhtiin kuuluu päihteitä.
– Monet nuoret käyttävät ihan mitä tahansa, mitä käsiin saadaan. Amfetamiinia, bentsopohjaisia lääkkeitä. Jonkin verran kokaiinia on viime aikoina ollut käytössä. Subutexia edelleen.
Lastensuojelussa ihmetellään sitä, miten kouluissa puututaan asioihin – tai ei puututa.
– Opettajat jäävät hirveän yksin. En aina tiedä, mistä se johtuu, kun koulussa kuitenkin oppilashuolto on olemassa. Tietysti ajattelen, että koulujen oppilashuollon resurssit ovat tosi pienet.
Vaikka lastensuojelu keskittyy entistä haastavampiin perheisiin, kuormittavuutta riittää myös sosiaalihuoltolain palvelusektorin puolella.
– Perhesosiaalityön mukaan myös heillä sosiaalihuoltolain asaiakkaina olevat lapset ja perheet voivat huonosti eli työ ei ole sielläkään kevyttä.
Lastensuojelun asiakkuuksien määrä laskee
Lastensuojelun tilanne eri puolilla Suomea vaihtelee.
– Tilanteen vaihtelusta alueittain kertoo myös se, että lastensuojeluilmoitusten määrät eivät keväällä kaikissa isoissa kaupungeissa laskeneet, vaan osassa säilyi tasaisena edelliseen vuoteen verrattuna, kertoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen.
– Sitten meillä on kokonaisia maakuntia, joissa ei ole vuoden aikana tarve kuin yhdelle tai kahdelle erityisen huolenpidon jaksolle. Esimerkiksi Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa on tilanne tuollainen. Lastensuojelun asiakkuuksien määrä on kansallisella tasolla laskeva, Kuntaliitosta kerrotaan.