Helsingissä tapahtui sunnuntaiaamuna useita putkirikkoja. Aalto-yliopiston professori Riku Vahalan mukaan putkirikot ovat normaalia vesihuoltotoimintaa, joista asiakkaat eivät yleensä kärsi muutamia minuutteja kauempaa. Jatkossa voi kuitenkin olla kyse pidemmistä vesikatkoista.
Vahalan mukaan putkirikot olivat poikkeuksellisia siksi, että ne tapahtuivat Helsingin keskustan alueella. Välilliset vaikutukset sekä kustannukset ovat suuremmat, kuin kauempana asutuksesta tapahtuneissa putkirikoissa.
– Näitä tapahtuu koko ajan ja jatkossa yhä enemmän, kun putket vanhenevat ja saneeraustahti ei pysy perässä, Vahala sanoo.
3:32
Auto vajosi kuoppaan, kun katu sortui alta – päivystävä palomestari haastattelussa
Yhden rikkoutuneen putken vaikutus voi ulottua hyvinkin kauas
Yhden putken rikkoutuessa vuotokohta eristettiin sulkemalla Venttiileitä. Venttiilien sulkeminen aiheutti putkistossa Vahalan mukaan paineiskutilanteen, jonka myös muualla verkostossa hajosi putkia.
– Kun putki on haurastunutta, paineiskutilanteet aiheuttavat sen, että rikkoutumisia tapahtuu, Vahala selittää.
Hänen mukaansa vesijohtoverkostoa operoitaisiin parhaimmillaan niin, että paineiskutilanteita ei pääsisi tapahtumaan.
– Se on kuitenkin mahdotonta, sillä verkostoja täytyy hoitaa ja huoltaa sekä venttiileitä avata ja sulkea. Sen seurauksena paineiskutilanteita tapahtuu isompia ja pienempiä. Nyt tapahtui isompi.
Vahala kertoo, että paineiskutilanne hakee heikoimman kohdan ja siksi putkia on rikki ympäri kaupunkia. Vaikutus voi ulottua hyvinkin kauas.
Vaikka ensimmäisen putkirikon syy ei ole selvillä, sabotaasiin Vahala ei usko.
– Pitäisin sabotaasia erittäin epätodennäköisenä. Kuitenkin kyseessä oli 1940-luvulla rakennettu hyvin vanha putki, joka hajosi paikassa, missä tyypillisesti putki voi hajota.
Lue lisää: Asiantuntija putkirikon ketjureaktiosta: "Veden voima on hirvittävä – paineaalto menee äänen nopeudella"
Investointitahti täytyisi viisinkertaistaa
Suurin rakentamisboomi alkoi 1960-luvulta eteenpäin ja sitä ennen rakennetut putket olisi jo pitänyt Vahalan mukaan saneerata.
Vahala uskoo Helsingissä olevan tuhansia kilometrejä putkia, jotka pitäisi saneerata lähivuosina.
Vesihuoltoverkostojen saneerausta pitäisi Vahalan mukaan lisätä mittavasti, jotta vastaavanlaisia tapahtumia ei olisi tulevaisuudessa yhä enemmän.
– Tällä hetkellä, jos lasketaan sekä viemärit että vesijohto mukaan, investointitahti on noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Tarve olisi viisinkertainen.
Lue myös: Helsingin putkirikot ovat muistutus maan alla muhivasta pommista: "Tulevaisuudessa puhutaan moninkertaisista saneerauskustannuksista"
Suolistomikrobeja talousveteen
Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen johtavan tutkijan Ilkka Miettisen mukaan on mahdollista, että putkirikon yhteydessä ympäröivää maaperää tai valumavesiä päätyy putkistoon ja sitä kautta likaamaan talousvettä.
Miettinen ei osaa sanoa, onko Helsingin putkirikkojen yhteydessä tapahtunut näin.
Hänen mukaansa on mahdollista, että taudinaiheuttajista esimerkiksi suolistoperäisiä mikrobeja joutuisi talousveteen.
Miettisen mukaan vahingot kuitenkin huomataan nopeasti ja pystytään hallitsemaan niin, että mikrobeja ei joudu juomaveteen asti.
– Joissakin tapauksissa hanavesi voi olla samentunutta ja silloin voi käyttää maalaisjärkeä, Miettinen sanoo.