Suomen vesijohtoverkosto on kovaa vauhtia rapistumassa. Suomessa on kaikkiaan 100 000 kilometriä vesijohtoverkostoa, josta 6000 kilometriä on arvioitu huonokuntoiseksi.
Helsingin Sörnäisissä sattui eilen massiivinen putkirikko ja kadulle ryöppysi satoja kuutioita vettä. Runkovesiputken rikkoutumisen todennäköiset syyt ovat nämä:
– Se on vanha putki, jolla on ikää yli 60 vuotta, valurautaputki, mikä ei välttämättä ole niin laadukas siltä aikakaudelta. Tämä talvi on ollut aika kova ja routaa on syvällä. Sen lisäksi paikka on erittäin raskaasti liikennöity ramppi, luettelee HSY vesihuollon aluepäällikkö Sami Sillstén putkirikon todennäköisiä syitä.
0:32
Korjausvelka miljardiluokkaa
Suomen vesijohtoverkosto ei ole hääppöisessä kunnossa. Maassa on 100 000 kilometriä vesiputkia, joista noin 6 prosenttia eli 6000 kilometriä on arvioitu huonokuntoisiksi.
– Kokonaisuudessaan vesihuoltosektorin korjausvelan arvioidaan olevan tuommoista miljardiluokkaa. Vaikka saneerauksiin on viime vuosina panostettu, niin kuitenkin arvioidaan, että niihin pitäisi panostaa 2-3 -kertainen määrä siihen nähden, mitä tällä hetkellä tehdään, toteaa maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva Virkamies Minna Hanski.
Ongelmia aiheuttaa esimerkiksi se, etteivät kaikki vesilaitokset edes tiedä vesiputkistojensa tilaa, ikää, sijaintia tai materiaalia. Investointirahatkin menevät yleensä uusien alueiden rakentamiseen eikä vanhojen putkien saneeraamiseen.
– Se ongelma on siellä maan alla eli jos ongelmat eivät tule pintaan, investointirahat on helpompi laittaa johonkin muualle kuten uusien alueiden rakentamiseen. Tärkeintä olisi laittaa laitosten taloudellinen tila kuntoon, vaikka se tarkoittaisi sitä, että maksut joillakin alueilla voisivat nousta, vaatii Hanski.
Putkirikot saattavat yleistyä
Putkirikkojen pelätään lisääntyvän.
– Kyllä tätä pelätään, että keskeytykset ja laatuhäiriöt lisääntyvät tulevaisuudessa, varoittaa Hanski.
Pääkaupunkiseudulla vesijohtoputkia on 3 000 kilometriä. Vanhimmat putket on rakennettu 1800-luvun lopulla, mutta ne eivät suinkaan ole kaikkein huonokuntoisimpia.
– Kovimman kasvun aikaiset putket eli 1940- ,1950- ja 1960-luvuilta olevien vesijohtojen materiaaleissa on ollut ongelmia. Ongelmat voivat johtua myös työtavoista, ehkä jopa kiireestä. Suurin osa vuodoista keskittyy tämän aikakauden putkiin, kertoo Sillstén.
Korjaustahti liian hidas
Pääkaupunkiseudulla vanhoja vesiputkia saneerattiin viime vuonna vajaat 14 kilometriä. Rahaa siihen kului 22,5 miljoonaa euroa.
– Totuushan on se, että verkostot vanhenevat jatkuvasti ja jatkuvasti myös saneerataan. Se, kuinka hyvin pysytään vauhdissa, on toinen kysymys. Nyt menee paljon rahaa Espoon keskuspuhdistamohankkeeseen ja muutamaan päävesijohtohankkeeseen. Sen jälkeen palataan verkon saneerauspuoleen, lupaa Sillstén.
Viime vuonna pääkaupunkiseudulla kirjattiin vajaat 200 vuotoa vesijohtoverkostossa.
Ensi syksystä alkaen maa- ja metsätalousministeriö julkaisee tiedot jokaisen Suomen vesilaitosten korjausvelan suuruudesta ja putkirikkojen määrästä.