Voitaisiinko Helsingin kaupungin tietomurrossa anastetuilla tiedoilla kiristää helsinkiläisiä? Asiantuntija luettelee syyt, miksi tämä on epätodennäköistä.
Helsingin kaupungin tietojärjestelmiin kohdistunutta tietomurtoa ja Vastaamon tapausta ei voida vakavuusasteeltaan rinnastaa, sanoo tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen.
Vastaamon tietomurrossa vietiin kymmeniä tuhansia potilasasiakirjoja, kun Helsingin tietomurrossa ei kohteena olevien ihmisten määrän epäillystä moninkertaisuudesta huolimatta ole kyse yhtä arkaluonteisista tiedoista.
Vaikka tässä vaiheessa ei tarkkaan tiedetä, mitä asiakirjoja ja tietoja on vuotanut, mutta Järvisen käsityksen mukaan valtaosa niistä ei ole lainkaan sensitiivisiä. Osa kuitenkin voi olla.
– Kaikki miljoonat dokumentit, joita kuulemma hakkeri on päässyt räpläämään, jos niistä kaikista on kaivettu henkilötiedot, niin silloin kyllä puhutaan isosta määrästä, Järvinen toteaa.
Lue myös: Yksi klikkaus olisi voinut pysäyttää Helsingin hakkerin
Tullaanko jotain kiristämään?
Jos hyökkääjä olisi halunnut kiristää tiedoillaan, olisi kohteena todennäköisesti ollut Helsingin kaupunki, Järvinen arvioi. Toistaiseksi tietoa kiristysyrityksestä ei ole tullut julkisuuteen.
Jutun alussa olevalla videolla Järvinen kertoo syyt sille, miksi pitää kansalaisiin kohdistuvaa, Vastaamo-tyyppistä kiristystä epätodennäköisenä.
– Tuskin kuitenkaan lähdetään kiristämään niitä ihmisiä samalla tavalla kuin Vastaamossa tapahtui, hän toteaa.
9:56
Millaisiin yksityisasioihin Helsingin tietovuoto iski? Kuuntele kokonaan Huomenta Suomen vieraana olleen tietoturva-asiantuntija, tietokirjailija Petteri Järvisen haastattelu tietomurrosta.