Henni on joutunut pelkäämään vuosikausia jatkuvasti isosiskonsa hengen puolesta: "Tuo sairaus voi tappaa Hetan"

Veitola.doc -dokumenttisarjan toisella kaudella Maria Veitola  tutustuu kolmeen uuteen aiheeseen, jotka ovat syömishäiriöt, kauneuskirurgia sekä pistoshoidot ja psykedeelit. 

Sarjan kauden ensimmäisessä jaksossa aiheena on syömishäiriöt. Veitola tapaa jaksossa syömishäiriötä pitkään sairastaneen Hetan ja tämän siskon Hennin. 

Henni ja Veitola keskustelevat ajasta, jolloin Heta oli syömishäiriönsä tähden Pitkäniemen sairaalan suljetulla psykiatrisella osastolla Nokialla. Tuolloin Hetan tila oli hengenvaarallinen. Hän halusi kuolla. 

Veitola kysyy Henniltä, millaista hänelle oli aika, jolloin oma sisko halusi lähteä tästä maailmasta. Kysymys saa Hennin kyyneliin.

– Kyllä olen aika monta kertaa käynyt läpi mielessäni, että... tuo sairaus voi tappaa Hetan. Ja se on ollut tosi raskasta totta kai kuulla se, että toinen ihan oikeasti toivoo, että voisi kuolla, ettei tarvitsisi kestää, Henni kertoo.

– Ei me voida ikinä tietää, milloin kukin tästä maailmasta lähtee, mutta jotenkin se, että joutuu katsomaan vierestä, että toinen yrittää tehdä sitä itselleen. Ja sitten ole miettinyt sitä, miten esimerkiksi Hetan lapsen kävisi, jos Hetaa ei olisikaan. Kaikki nuo kelat on käynyt läpi.

Syömishäiriötä sairastaville ja läheisille tarkoitettu Suomishäiriöliiton tukipuhelin numerossa 02 251 9207 päivystää maanantaisin klo 9.00–15.00, keskiviikkoisin klo 15-17 ja torstaisin klo 11-15.

Hetalla on alle kouluikäinen lapsi. Tällä hetkellä hän pystyy elämään itsenäistä arkea, vaikka haasteet eivät ole kadonneet. Eikä sairaus.  

Veitola ja Henni vierailevat jaksossa myös Hetan luona, ja kolmikko katselee siskosten lapsuuskuvia. Veitola kysyy Hetalta, osaako tämä sanoa, miksi aikoinaan sairastui. 

– Minä vaan olen ehkä sitten ollut sellainen persoona, että minulla on aina ollut vähän keskimääräistä heikompi itsetunto ja olen kokenut, etten ole tarpeeksi arvokas sellaisena kuin olen, Heta kertoo. 

–Ja muistan, että silloin, kun sairastuin, olin silloinkin tosi tyytymätön itseeni ihan jokaisella tavalla. Ulkomuotoon, mutta sitten myös siihen, millainen persoona olin. En kokenut, että olisin tarpeeksi sosiaalinen ja sitten toisaalta myös koin, että en ole tarpeeksi hyvä missään.

Heta kertoo kokeneensa onnistumisen tunnetta vanhemmuudesta, mutta muita isoja ylpeydenaiheita omasta elämästä hänen on kertomansa mukaan vaikeaa nimetä. 

– Se katse omaa itseä kohtaan on niin kriittinen, ja siltikin, vaikka niitä onnistumisia olisi ollut, niin sitten aina palaa siihen, että no mutta, en ole vieläkään parantunut syömishäiriöstä tai olen sairastanut sitä näin ja näin monta vuotta. 

Pitkän pohdinnan jälkeen Heta kertoo kuvailevansa suhdettaan syömishäiriöön yhdellä sanalla: riippuvuus. Kaikkien niiden vuosien aikana, kun hän on sairastanut, on hän halunnut päästä siitä eroon. Parantua ja päästää irti. Siinä on kuitenkin ristiriitoja. 

– Tuntuu, että se on jollain tavalla niin sellainen määrittävä asia elämässä, että se on melkein kuin riippuvuus. Tuntuu, etten pärjää ilman sitä tai kaikki romahtaa jos se syömishäiriö ei ole pitämässä kiinni siitä. Mitä se sitten ikinä onkaan, mistä se kiinni pitää. 

Heta kertoo myös kokevansa paineita siitä, että on ollut pitkään pois niin sanotusti "pyörittämästä yhteiskuntaa". Hänen mukaansa se on niin ikään rapauttanut hänen omaa arvostustaan itseään kohtaan. 

– On niitä huutelijoita, jotka eivät ehkä minulle sitä sano, mutta on paljon ihmisiä, jotka ajattelevat sillä lailla, että sen ihmisen arvo määriytyy vain sillä, että hän käy töissä, ja...

– Tekee rahaa, Maria Veitola päättää Hetan lauseen. 

– Niin, ja minä olen se, joka kuluttaa niitä verorahoja ja pahimpina päivinä vaan makaan kotona tosi huonossa kunnosssa. Niin se... tietysti sitten saa ajattelemaan sitä, että onko yhtään arvokas yhteiskunnan jäsen, Heta summaa. 

Vaikeaa Hetalle on myös vastata kysymykseen siitä, mitä hän haluaisi juuri nyt. Mikä olisi sellaista tukea, mikä auttaisi.

– Tavallaan se ristiriita omassa päässä on niin voimakas, että tuntuu, ettei uskalla tehdä niitä muutoksia, koska pelkään niitä seurauksia. 

Syömishäiriö on mielenterveyden häiriö. Syömishäiriöliiton mukaan syömishäiriössä ei ole kyse ainoastaan syömisestä tai omaan kehoon suhtautumisesta, vaan sairauden oireilla on sairastuneelle jokin tarkoitus. Oireilun alkamiseen voivat vaikuttaa mielen kuormitus, turvattomuus tai muu paha olo, jonka käsittelemiseen ei ole hyvinvointia tukevia keinoja. 

Veitola.doc MTV Katsomossa.