Riskianalyysi osoittaa, että hidas päätöksenteko asettaa Suomen suvereniteetin suureen vaaraan. Erityisesti Venäjän intervention riski Nato-päätöksenteossa voidaan minimoida mahdollisimman nopealla päätöksenteolla.
Suvereniteetin vaarantuminen ei tarkoita, että Suomen itsenäisyys olisi vaarassa. Sen sijaan vaarassa on Suomen kyky tehdä itsenäisesti päätöksiä Nato-kysymyksen suhteen.
Nato-päätöksen pohdinta-aika antaa joka päivä lisää mahdollisuuksia Venäjän interventiolle eritoten hybriditoiminnan ja kyberiskujen keinoin.
Riskianalyysin takana on muun muassa riskienhallinnan asiantuntija Mikaeli Langinvainio, joka vieraili MTV Uutiset Livessä ja kirjoitti johtopäätöksistään aikaisemmin MTV Uutisille.
– Mikäli päätöstä Nato-jäsenyydestä pitkitetään, tällöin luultavasti oletetaan, että hybridioperaation tai vakavan kyberiskun uhka ei ole Suomelle erityisen merkittävä, Langinvainio pohtii.
Lue myös: Nämä ovat Suomen Nato-päätöksen kolme skenaariota
Esimerkiksi kyberhyökkäys voisi estää jäsenhakemuksen
Jos Venäjä kohdistaa esimerkiksi vakavan kyberhyökkäyksen Suomeen ennen Nato-päätöksen syntymistä, verkkohyökkäys voidaan tulkita Natossa hyökkäykseksi ja johtaa sisäisesti myös puolustusvelvoitteen aktivointiin.
Tällöin Suomi ei voisi hakea Naton jäseneksi, koska Suomen ja Venäjän välillä olisi Naton näkökulmasta tosiasiallinen sotatila, vaikka suoranaista invaasiota ei olisikaan tapahtunut.
Erityisesti riski Venäjän interventioon voidaan minimoida mahdollisimman nopealla päätöksenteolla.
Naton ovi ei ole ikuisesti auki
Jos tilanne Suomen ja Venäjän välillä kärjistyisi, Naton ovi sulkeutuisi todennäköisesti varsin pysyvästi.
Venäjän nykydoktriinin kuuluu pitkittyneiden sotien lisäksi jättää jälkeensä niin sanottu jäätynyt konflikti, jossa tiettyjen alueiden pysyvä kiistanalaisuus ja matalan intensiteetin sotatila ehkäisee maiden liittoutumista Naton kanssa.
– Mikäli Nato-optiosta puhutaan samaan aikaa kun puolustusyhteistyö länteen tiivistyy ilman selvää liittoutumista, on se Venäjän näkökulmasta pysyvä paikka interventiolle, uhkauksille ja painostustoimille, Langinvainio arvioi.
Langinvainion mukaan syvempi yhteistyö Yhdysvaltain kanssa ei välttämättä toimi pelkästään Suomen eduksi.
– Puolustusyhteistyön aloittaminen Yhdysvaltain kanssa on varmasti tarpeellista ja hyvä toimenpide, mutta sen käynnistäminen ei pelaa Suomelle lisää aikaa, kuten saatetaan helposti ajatella, vaan päinvastoin, Langinvainio jatkaa.
Riskityyppien määrittely
Interventioriskin lisäksi on hyvä määrittää krooninen riski Venäjän suhteen.
Krooninen riski tarkoittaa Venäjän aggressiota pidemmällä aikajänteellä eli yli vuosi Nato-päätöksen jälkeen riippumatta siitä, liittyykö Suomi Natoon.
Asiantuntijoiden mukaan Naton ei-päätöksen krooninen riski on todennäköisempi kuin kyllä-päätöksen krooninen riski.
Ei-päätöksen huono puoli on myös se, että se voidaan sekoittaa Venäjällä Suomen päättämättömyyteen Nato-kannan suhteen.
Toisin sanottuna riskianalyysin perusteella Suomen kannattaa liittyä Natoon viipymättä.
– Päätöstä pitkittäessä lisäksi mahdollisesti odotellaan, että Putinin hallinto kaatuu, joka tarjoaa pidempiaikaisen poliittisen tyhjiön, jossa Suomi voi edistää asioitaan ilman Putinin hallinnon painostusta, Langinvainio pohtii.
– Se on riskistrategia, jossa ei ole juurikaan hyötynäkökohtia. Jos Putinin hallinto kaatuu Ukrainan sodan sisäpoliittisten vaikutusten vuoksi, se kaatuu riippumatta Suomen Nato-päätöksestä, Langinvainio jatkaa.
Katso miten Venäjä voi lukita Suomen artikkelin alussa olevalta videolta.
Koko haastattelu on nähtävissä mtv-palvelussa.