Suomi voi päättää liittyä Natoon kuukauden sisällä, olla liittymättä tai pohtia päätöstä, jolloin asiantuntijoiden mukaan riskit Venäjän aggressioon kasvavat.
Venäjän aggressio tarkoittaa suoraa sotilaallista hyökkäystä Suomea kohtaan tai sellaista vakavaa hybridioperaatiota tai kyberhyökkäystä, joka äkillisesti lukitsee Suomen tosiasialliseen sotatilaan Venäjän kanssa.
Tällöin Suomi ei voisi hakea Naton jäsenyyttä.
Suomen Nato-päätöstä voidaan lähestyä kolmen skenaarion kautta.
Katso skenaariot ja asiantuntijan riskianalyysi artikkelin alussa olevalta videolta!
Tuore riskianalyysi osoittaa, että hidas päätöksenteko asettaa Suomen suvereniteetin suureen vaaraan.
Riskianalyysin mukaan erityisesti Venäjän intervention riski Nato-päätöksenteossa voidaan minimoida mahdollisimman nopealla päätöksenteolla.
Suvereniteetin vaarantuminen ei tarkoita, että Suomen itsenäisyys olisi vaarassa. Sen sijaan vaarassa on Suomen kyky tehdä itsenäisesti päätöksiä Nato-kysymyksen suhteen, sanoo MTV Uutiset Livessä vieraillut riskienhallinnan asiantuntija Mikaeli Langinvainio.
– Mikäli päätöstä Nato-jäsenyydestä pitkitetään, tällöin luultavasti oletetaan, että hybridioperaation tai vakavan kyberiskun uhka ei ole Suomelle erityisen merkittävä, Langinvainio pohtii.
Langinvainion mukaan Naton silmissä esimerkiksi Venäjän tekemä kyberisku voisi olla verrattavissa perinteiseen invaasioon.
– On tärkeää ymmärtää, että aggressio voi pitää sisällään myös hybridioperaation tai erittäin vakavan kyberiskun, joka Naton silmissä voidaan nähdä tosiasiallisena hyökkäyksenä Suomea kohtaan.
– Natossa artikla 5 eli puolustusvelvoitteen laukeaminen voisi johtua vakavasta kyberhyökkäyksestä. Tässä on mahdollisuus, että Venäjä ikään kuin lukitsee meidät tosiasialliseen sotatilaan kanssaan, vaikka se ei olisi samanlainen perinteinen invaasio, joka on nähty Ukrainassa, Langinvainio sanoo.