Nyt on jälleen käsillä se aika vuodesta, jolloin hirvikolareita sattuu kaikista eniten. Hirvionnettomuuksia tapahtuu koko maassa, eniten kuitenkin vilkkailla kaksikaistaisilla pääteillä. Poliisin mukaan erityisesti auringon nousun ja laskun aikana kannattaa olla tarkkana ja pudottaa ajonopeutta.
Tiellä liikkujat saavat olla nyt erityisen tarkkana varsinkin hämärän aikaan, sillä hirviä on liikkeellä erittäin paljon.
Vaikka hirvikolareita sattuu ympäri vuoden, ylivoimainen piikki niissä on syys-joulukuun aikana. Esimerkiksi viime vuonna näiden neljän kuukauden aikana sattui reilusti yli puolet kaikista hirvionnettomuuksista.
Koska hirvi tulee tielle usein täysin yllättäen, poliisin mukaan paras ja oikeastaan ainoa keino varautua kolareihin on selvä.
– No hiljentämällä ajonopeutta varsinkin auringon noustessa ja laskiessa, ja tietenkin näiden hirviaitojen alkamis- ja päättymiskohdissa on ne vaaran paikat, vanhempi konstaapeli Tuomo Seppä Itä-Uudenmaan poliisista sanoo.
Viime vuonna yli 1 800 hirvionnettomuutta
Hirvionnettomuuksien määrä lähti Liikenneviraston tilastojen mukaan vuonna 2011 nousuun, mutta parin viime vuoden aikana onnettomuuksien määrän kasvu näyttäisi pysähtyneen. Onnettomuuksien määrä on luonnollisesti voimakkaassa yhteydessä hirvikantojen määrään.
Viime vuonna Suomen teiltä tilastoitiin kaikkiaan 1 824 hirvionnettomuutta, joista 97 prosenttia tapahtui maanteillä ja 51 prosenttia kunnallisella katuverkolla tai yksityisteillä.
Edellisten vuosien tapaan vuonna 2017 eniten hirvionnettomuuksia tapahtui Pohjois-Savon alueella, yhteensä 330 onnettomuutta. Vähiten onnettomuuksia tapahtui puolestaan Kaakkois-Suomen alueella.
Vuoden 2017 hirvionnettomuuksien laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat 63,5 miljoonaa euroa
Hirvionnettomuuksissa kuolee onneksi vain vähän ihmisiä
Viime vuoden hirvionnettomuuksissa kuoli edellisen vuoden tavoin kolme ihmistä, onnettomuuksissa loukkaantui kaikkiaan 145 ihmistä.
Poliisin mukaan hirvikolaripaikalla tärkeintä on estää lisävahinkojen synty varoittamalla muuta liikennettä, tarvittaessa pitää soittaa myös hätäkeskukseen.
Loukkaantuneen hirven lopetus kannattaa jättää ammattilaisten käsiin.
– Tätä tarkoitusta varten on paikalliset hirviseurat, jotka tekevät lopetuksen, jos poliisi ei ensin paikalle pääse, Seppä sanoo.
Peuraonnettomuuksia sattuu vuosittain vielä hirvionnettomuuksiakin enemmän, mutta ne johtavat harvemmin henkilövahinkoihin. Viime vuosina on sattunut 3 000 - 5 000 peuraonnettomuutta vuodessa.
Vuoden 2015 lopulla poliisi on kuitenkin vähentänyt merkittävästi peurakolarien tilastointia, joten niiden tarkasta määrästä ei ole tietoa.