Historiallinen luontosopimus saa yritysmaailmasta poikkeuksellista tukea – "Tapahtumassa iso havahtuminen"

Näin kuvaa STT:lle Montrealissa hyväksytyn sopimuksen merkitystä Sitran johtava asiantuntija Lasse Miettinen.

Maailman ympäristöministerien COP15-luontokatokokouksessa on hyväksytty historialliseksi luonnehdittu sopimus, jonka tarkoitus on kääntää ympäristön tuhoutumiseen johtava suunta.

Lasse Miettisen mukaan ratkaiseva muutos aiempaan on se, miten vahvasti talouden näkökulma oli läsnä kokouksessa.

– Mukana oli rahoitusalan suuria finanssi-instituutioita, jotka hallinnoivat miljardeja dollareita sijoitusvarallisuutta. Heiltä tuli selkeä viesti, että nyt pitää liikkua eteenpäin kohti kunnianhimoisia tavoitteita, Miettinen kuvailee.

YK:n maailmanlaajuisessa sopimuksessa maat sitoutuvat suojelemaan 30 prosenttia planeetan maa- ja vesialueista vuoteen 2030 mennessä. Tuona aikana rikkaiden maiden tulee nostaa taloudellinen apunsa kehittyville maille 30 miljardiin dollariin.

Kehittyvissä maissa sijaitsee valtaosa maailman biologisesta monimuotoisuudesta.

Lue myös: YK:n luontokatokokouksessa Montrealissa saatiin aikaiseksi "historiallinen sopimus" – maat sitoutuvat suojelemaan 30 prosenttia planeetasta

Sopimus päätökseen suosionosoitusten saattelemana

Sopimus saatiin päätökseen aamuyöllä Kanadan Montrealissa hurrausten ja suosionosoitusten saattelemana. Huippukokousta on pidetty "viimeisenä mahdollisuutena" saada luonto elpymään.

Lasse Miettinen siteeraa kokenutta YK-neuvottelijaa paneelin jälkeen.

– Saattoi olla aika, jolloin yksityisen sektorin edustajat tulivat kokouksiin huolissaan siitä, että eivät kai valtiot päätä nyt liikaa. Ja nyt paikalla olleet valtavaa sijoitusvarallisuutta hallinnoivat isot toimijat olivat huolissaan siitä, että eivät kai valtiot päätä liian vähän täällä, Miettinen sanoo.

Miettinen muistuttaa, että suomalaisetkin yritykset ovat osa maailmanlaajuista ketjua, johon vaikuttavat yllättävät tapahtumat eri puolilla maapalloa.

– Jo pelkästään pienet asiat, kuten konttilaivan juuttuminen Suezin kanavaan, saattavat katkaista globaalit toimitusketjut. Puhumattakaan sodan kaltaisesta kriisistä. Jos emme saa ajoissa ekosysteemien heikkenemistä haltuun, mitkä tahansa meidän arvoketjuistamme ovat todella haavoittuvaisia.

Hänen mukaansa maailman talousfoorumi on arvioinut, että yli puolet maailmantalouden tuotannosta on riippuvaista toimivista ekosysteemeistä. Kyse on niinkin perustavanlaatuisista asioista kuin ruuasta, terveydestä ja turvallisuudesta, ja myös bisneksen toimintaedellytyksistä tulevaisuudessa.

Kiinalla keskeinen rooli sopimuksen syntymisessä

Lasse Miettinen pitää sopimuksen suurimpana riskinä toimeenpanoa. Luontokadon pysäyttämisestä on päätetty aiemminkin, ilman saavutuksia.

– Tällä kertaa sopimukseen on rakennettu sisään seuranta- ja toimeenpanojärjestelmä. Se voi kuulostaa tylsältä ja hallinnolliselta, mutta se on oikeasti minun silmissäni avain siihen, että tämä voi toteutua.

Miettisen mukaan nyt ei odoteta kymmentä vuotta ja ihmetellä sen jälkeen, miten kävi.

– Säännöllisesti tulevissa kokouksissa aletaan katsoa parhaalla tieteellisellä arvioinnilla, mitä maailman maat ovat lähteneet tekemään Montrealin tavoitteiden pohjalta ja riittääkö se tavoitteiden saavuttamiseen sovittuna aikana. Ja jos ei riitä, katsotaan mitä pitäisi tehdä, jotta suunta korjautuu.

Miettinen korostaa erityisesti Kiinan roolia. Hän kertoo, että Kiina on isona maana monessa asiassa riippuvainen ekosysteemien toimivuudesta.

– Ei ole Kiinan hallinnon kannalta ihan vähäpätöinen kysymys, kykenevätkö Kiina ja muu maailma säilyttämään ekosysteemit siinä tilassa, että hyvinvointia ja taloutta voi olla tulevaisuudessa olemassa.

WWF: Sopimustekstissä edelleen puutteita

Suomen WWF ilmoitti olevansa pääosin tyytyväinen YK:n luontokokouksen lopputulokseen. Ympäristöjärjestön mukaan sopimus on "voitto luonnolle ja ihmisille" ja sopimuksen asettamaa tavoitetta voidaan verrata esimerkiksi ilmastokriisin hillitsemistä ohjaavaan 1,5 lämpöasteen tavoitteeseen.

– Uudet tavoitteet ovat tärkeä askel koko planeettamme tulevaisuuden turvaamiseksi. Vastaavia, yhtä mitattavia ja laajoja tavoitteita luonnon pelastamiseksi ei ole aiemmin nähty, sanoo kokouksessa paikan päällä ollut WWF:n ohjelmajohtaja Anne Tarvainen tiedotteessa.

– Kaikki riippuu nyt toimeenpanosta, siitä, miten osapuolet sopimusta alkavat soveltaa. Valtiot astuivat historian oikealle puolelle, mutta vasta aika näyttää, mihin kirjaukset yltävät, hän lisäsi.

WWF:n mukaan sopimustekstiin jäi edelleen puutteita: esimerkiksi tuotannon ja kulutuksen jalanjäljen pienentämiselle ei asetettu määrällisiä tavoitteita.

Järjestö kiitteli myös Suomen toimintaa neuvottelujen aikana esimerkillisenä.

"Suomessa suhtautuminen luontokatoon lähtenyt riskinhallinnan kautta"

Myös Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) otti sopimuksen vastaan tyytyväisenä ja kutsui sitä "rohkaisevaksi". Sopimuksen vaikutukset tulevat näkymään eri yritysten arjessa eri tavoin, EK sanoi, muun muassa raaka-aineiden saatavuudessa ja hinnassa.

Montrealissa mukana ollut EK:n johtava asiantuntija Minna Ojanperä toteaa STT:lle, että vaikutukset riippuvat toimialoista.

– Suomessa suhtautuminen luontokatoon on lähtenyt riskienhallinnan kautta.

Ojanperä toteaa, että luontokadon torjunnan ja sopimuksen myötä suomalaisille yrityksille voi avautua uudenlaisia toimintamahdollisuuksia.

– Varsinkin niille yrityksille, jotka ovat jo vahvemmin mukana, eli ovat lähteneet jo arvioimaan omia luontovaikutuksiaan ja asettaneet omia tavoitteitaan.

EK oli ensimmäistä kertaa mukana Suomen delegaatiossa ilmastoneuvotteluissa. Ojanperä kertoo, että 90 prosenttia yksityissektorin edustajista oli ensimmäistä kertaa mukana.

– Se kertoo, että kansainvälisellä tasolla on tapahtumassa iso havahtuminen.

Sitran Lasse Miettisen mukaan yksityisen pääoman mukaantulo on välttämätöntä onnistumiselle.

– On selvää, että luontokato on sen kokoinen ongelma, että sehän ei pysähdy pelkästään julkisilla budjeteilla.

Miettisen mukaan sopimus luo toivoa tulevaisuudesta.

– Minusta tämä oli varovaisen toiveikkuuden pilkahdus varsin synkän vuoden päätteeksi. Maailmanyhteisö pystyi kokoontumaan ja laatimaan paremman paketin kuin monissa ennakkoarvioissa ajateltiin.