Torstaina alkavassa YK:n ilmastokokouksessa arvioidaan, mitä lisätoimia tarvitaan, jotta Pariisin sopimuksen tavoite pysäyttää ilmastonmuutos 1,5 asteeseen voitaisiin vielä pelastaa.
EU:n tavoitteena on, että kokouksessa sovittaisiin fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumisesta kokonaan. Arabiemiraateissa Dubaissa järjestettävästä kokouksesta on tulossa ennätyssuuri. Paikalle on tulossa noin 70 000 valtioiden, yritysten ja järjestöjen edustajaa.
Lue myös: Ilmastokokous on elintärkeä tarkastuspiste – ensimmäistä kertaa selviää, miten ilmastonmuutoksen hillintä on onnistunut
Tästä vuodesta on tulossa mittaushistorian lämpimin. Eri puolilla maailmaa on kärsitty sään ääri-ilmiöistä, joita ilmastonmuutos lisää ja voimistaa: kuumuutta, kuivuutta, metsäpaloja, myrskyjä, tulvia. Ajankohta on siis oikea sen arvioimiseen, miten hyvin maailman valtiot ovat edenneet Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamisessa.
– Kyllä valitettavasti näyttää siltä, että ei olla oikeastaan minkään Pariisin sopimuksen tavoitteiden kannalta oikealla polulla vielä, kertoo Ympäristöministeriön pääneuvottelija Marjo Nummelin.
Tarkoitus oli pysäyttää ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen, mutta nyt ollaan matkalla yli 2,5 asteen lämpenemiseen.
EU:n ja Suomen tavoitteena on, että kokouksessa päästäisiin sopuun fossiilisisten polttoaineiden ja niiden tukemisesta luopumisesta.
– Haluamme, että maailmassa tehdään nyt valmiiksi sitoumus siitä, että tulevaisuus on fossiilisista polttoaineista vapaa. Ja että rakennamme energiajärjestelmän, joka on pääosin vapaa fossiileista jo 2030-luvun aikana. Tähän tarvitaan selvä suunta ja sen mukaan investoinnit suuntautumaan puhtaaseen energiantuotantoon, joka on uusiutuvaa, mutta myös ydinvoimaa, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.).
Ympäristöjärjestöt tukevat tavoitetta, mutta epäilevät, etteivät valtiot ole valmiita riittävän nopeisiin muutoksiin.
– Nyt pitäisi kokouksessa myöntää, ettei ole enää tilaa yhdellekään uudelle öljynporaushankkeelle, kaasunporaushankkeelle, ei enää yhtään uutta hiilivoimalaa. Maat eivät varmaan tähän valmiita vielä ole, mutta ne joutuvat kohtaamaan tämän epämiellyttävän totuuden uudella vakavuudella, sanoo Greenpeacen ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonen.
Vuosia sitten luvattu 100 miljardia kehitysmaille vihdoin totta
Oman mausteensa neuvotteluihin tuo se, että kokouksen puheenjohtajamaa on öljyntuottajavaltio, jonka ensimmäinen tavoite tuskin on öljystä luopuminen.
– Kyllä se varmaan tulee olemaan hankalaa, koska kyseessä on öljyntuottajamaa. Heidän omat intressinsä ovat, että siihen ei tule täydellistä alasajokirjausta, mutta kyllä me siitä lähdetään, että mahdollisimman vahvat kirjaukset on saatava, Nummelin sanoo.
– Kun on tullut julkisuuteen erilaisia vuotoja siitä, minkälaiset firmat heitä neuvoo, niin huoli on korkea viherpesusta. Samalla se on kääntänyt kameroita puheenjohtajamaahan tavalla, jota ei ole aiemmin nähty. Kaikki olettavat, että tulee viherpesua. Heidän on yritettävä tehdä jotain toisin, tehdä jotain uskottavaa, kertoo Kosonen.
Hyviäkin ennusmerkkejä on. Rahoituksen puolella teollisuusmaat ovat saaneet ensimmäistä kertaa kasaan 100 miljardin dollarin vuotuisen ilmastorahoituksen kehitysmaille. Se luvattiin jo 14 vuotta sitten.
– Se toivottavasti riittää rakentamaan luottamusta maiden välille, että teollisuusmaat on vihdoin toteuttaneet sen, mitä ne on aikaisemmin luvanneet, sanoo Kosonen.
Toinen hyvä asia on, että suurimmat saastuttajat Yhdysvallat ja Kiina ovat päässeet sopuun ilmastoyhteistyön aloittamisesta uudelleen.
– Mielestäni se lupaa hyvää. Yleensä aina, kun on ollut onnistunut ilmastokokous, niin kyllä se on yleensä tarkoittanut, että USA:n ja Kiinan yhteistyö on toiminut hyvin, Nummelin arvioi.
Suomella oma paviljonki paikalla
Dubaissa ei valtioilta vielä odoteta uusia päästövähennyssitoumuksia, mutta niiden aika on pian, jos maapallon lämpenemistä aiotaan hillitä.
– EU korotti omia tavoitteitaan merkittävästi viisi vuotta sitten ja toki pyrimme menemään päästöjen vähentämispuolessa nopeamminkin eteenpäin kuin mitä tavoitteet ovat. Nettopäästöjen kokonaisuus on haastava myös Euroopassa, kun katsotaan maankäyttösektorin nieluja. Itse lähden siitä, että tärkeintä on tehdä sellaisia tavoitteita, jotka myös pystytään toteuttamaan, Mykkänen sanoo.
Suomella on ensimmäistä kertaa kokouksen messualueella oma paviljonki, jossa suomalaisyritykset pääsevät esittelemään ilmastoratkaisujaan.
– Omat päästöt on kuitenkin vain promille maailmasta, mutta jos me onnistutaan monistamaan, kertomaan maailmalle, että tällaisilla ratkaisuilla saatte teidänkin teollisuuden irti fossiilisista, niin siinä me tehdään se vaikutus. Paviljongin tehtävänä on esitellä näitä ratkaisuja maailman markkinoille, Mykkänen kertoo.
Maailman tilanteesta huolimatta kokous kuitenkin kiinnostaa: paikalle on tulossa ennätykselliset noin 70 000 osanottajaa, valtioiden, yritysten ja järjestöjen edustajia. Monien mielestä kokoukset ovat jo paisuneet liian suuriksi ja tulokset jääneet aivan liian laihoiksi. Kokous päättyy joulukuun 12. päivä.
– Kyllä väitän, että Kioton sopimuksella ja sen jälkeisillä sopimuksilla on ollut vaikutus siihen, että erityisesti myös Kiina, Intia ja Yhdysvallatkin on saatu pidettyä eri vaiheissa mukana siinä, että mennään puhtaaseen teknologiaan ja jätetään fossiileja taakse. YK:n ilmastokokousten kautta on päästy eteenpäin nopeammin kuin ettei niitä olisi ollut ollenkaan, Mykkänen sanoo.